Aikataulut on lähes minuutilleen kiinnitetty ja auta armias jos jossain klikkaa....
Tällä viikolla itse aamuissa, mies iltavuoroissa. Käytännössä koirien kannalta aivan taivaallista: saavat hyvän lenkin aamulla ja toisaalta illallakin on joku paikalla.
Toisaalta se tarkoitti sitä omalta kohdaltani esim. tänään, että
* herätyskello soi viideltä,
* vedin täyden reippaan päivän töissä,
* kiirehdin kotiin (25 min),
* pissatin koirat pihalla,
* nappasin penskan autoon,
* ajoin takaisin kaupunkiin Pentueskariin (25 min matka + tunti eskaria),
* palasin kotiin (25 min),
* otin Pappakoiran remmin jatkeeksi ja tein tunnin lenkin,
* ja vasta sen jälkeen pääsin edes harkitsemaan mitään kotitöitä....
Bono löysi hauskan tyynyn, jonka kanssa painia.
Etsin vanhoja farkkuja joiden lahkeesta saisin siihen uuden pinnan.
Juurikin tänään meinasi käpy kärähtää kun pääsin kirjaimellisesti ensimmäistä kertaa kotiin eteistä pidemmälle klo 19:30 - ja tajusin samalla, että
* pyykit on pesemättä (niitä toki kannetaan lisää pesuun mutta kone ei käynnisty ilman minua),
* tiskikone lähes täynnä,
* lattialla roskaa (penska popsii polttopuita....),
* takka lämmittämättä päivältä
* ja kun itsellä on nälkä ja jano, sitä meinaa ihan kilahtaa.
****
Pentueskari.
Sanana hauska, meille tarpeellinen. Olen ehtinyt yhdeksässä vuodessa unohtaa koiran kouluttamisesta kaiken.
Harjoiteltiin rauhoittumista ja kontaktia. Molemmat niin tärkeitä arkipäivän taitoja. Vilkkaalle rodulle varsinkin rauhoittuminen on tosi tarpeen.
Kotiin tultua muistin omistavani useammankin klikkerin ja tein pienen klikkeritreenin kylppärissä. Ideana oli tänään opettaa penskalle mitä "klik" tarkoittaa, jotta sitä voi myöhemmin käyttää kouluttamiseen palkkana.
Hyvä mieli. Paitsi että Bono on syönyt niin paljon kuivia karkkeja tänään, että iltapalaksi vain "lihasoppaa" eli pieni nokare Edun kalkkunanlihaa runsaassa vedessä ja vain varovasti omia papanoita sinne joukkoon. Ettei kuivat jumitu suolistoon.
Nyt illan tullen kakara on paksu! Huvittavaa....
Näistä kahdesta voi saada jo kuvan samaan aikaan.
Edellyttäen, että penska on väsytetty.
Kyykkyyn ei auta mennä, silloin se tulee luokse.
****
Mikä sitten tekee näistä viikoista niin kiireisen?
Paitsi kaikki.
No, tälle viikolle tosiaan oli tänään tuo eskari, huomisen pentupainin taidan jättää väliin, koska aikataulu olisi samalla tavalla kiireinen enkä halua ottaa siitä stressiä. Torstaille Ipana haluaa tulla kaupunkiin, koska on jo jonkun aikaa tarvinnut uuden ratsikypärän, mutta kauppa on typerästi auki eikä sinne ole yksinkertaista mennä. Joten suoraan töiden jälkeen treffit niin onnistutaan.
Pe-la yön valvon, lauantain käytän herättyäni leipomiseen, koska sunnuntaina on paikallisen VPK:n iso kevättempaus-päivä, jonne menen kahvia myymään ja laitamme leivonnaisia myyntiin. Perniön VPK täyttää syksyllä 100 vuotta ja meillä on iso juhla virallisine kutsujuhlineen yms. Nämä rahankeräys-jutut on tarpeen.
Ensi viikosta alkaa sitten se iso rutistus uuden opiskelijaohjaus-moduulin kanssa. Ensi viikkoon sattuu vaan tiistaille koko päivän laivaristeily koulutuksen muodossa sekä to-pe Sairaanhoitajapäivät Helsingissä.... ja samanaikaisesti pitäisi siis olla vetämässä tuota uutta systeemiä opiskelijoille.
Ihan vähän on riittämätön olo. Kaikkea kun ei työvuorosuunnittelukaan pysty ottamaan huomioon....
Keskiviikkona minulla olisi vapaa, mutta epäilen, että työmaalle on pakko mennä. Opiskelijoita kun ei voi jättää heitteillekään, ja kollegani on pitkällä sairaslomalla.
Maalaismaisemaa.
Tätä katsoessa stressikin laukeaa.
Sanotaan, että laiska se töitään luettelee. Otan harvoin stressiä tällaisesta. Tämä hässäkkä loppuu jo reilun viikon päästä, sitten eletään taas normiarkea. Mutta kyllä se vähän sellaista ylimääräistä mieleen tuo....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos lämpimästi!! Kiva, kun kommentoit!