Arkihaaste 21/52

Ei ehkä ihan jokaviikkoinen arkinen asia, mutta kuuluu meidän kevääseen kuin rastaat ja hyttyset: terassin huolto.

Totta puhuen se on kammottava työleiri juuri sillä hetkellä. Varsinkin kun onnistuin tänä vuonna aikatauluttamaan homman oikein huonosti. Työ oli siis pakko tehdä hyvin reippaaseen tahtiin ja kun Forecakin oli puolellani, väänsin sitten niska kipeänä hommaa kotiin.

Onneksi jälki kiittelee puolestaan.

Meidän terassi on öljytty ensimmäistä kesää lukuunottamatta aina tällä

sävytetyllä Valtilla. Ruskea on väri.

Vaikka työleiri olikin hirvittävä,

käden jälki kyllä kiittää tekijäänsä.

Arvatkaas vaan miten kävi siinä pesun ja öljyämisen välissä.

Tietenkin.

Saaplarin rastaat tai muut siivekkäät.

Onneksi tuo yksi tiplu lähti ihan rätillä pyyhkimällä.

Isäntä teki iltavuoroa tämän viikon, ja minä päätin vielä tehdä tuon toisenkin puolen pesun erään päivän pätteeksi. Meillä siis täytyy tehdä homma kahdessa osassa, jolloin pääsee aina kulkemaan toisesta ovesta. Isompi osa takapihalla on aina se melkoisempi urakka, ja tuolloin mies oli onneksi kotona. Meidän pikku penska nimittäin on niin noheva ja nokkela, että jostain merkillisestä kolosta se aina luikahti pestävälle pinnalle, vaikka joka ikinen kolo ja reikä oli meidän mielestä tukittu.

No, loppuosaa pestessä meinasi sitten mennä ihan käpy. 

Ensinnäkin olin jo tosi väsynyt ja niska oli älyttömän kipeä aiemmista hinkkaamisista. Sitä pesuharjaa saa kunnolla painaa ja öljyäminen on myös asentoineen ihan naurettavan epämiellyttävä. (Ja kyllä, käytössä on sentään pitkävartinen suti...)

No, peittelin "reiät" ja avasin aiemmin huolletun osan koirille ja lapselle kulkea.

Ensin kastelu, sitten vimmattu harjaus aina tietty määrä lautoja kerrallaan, sitten terassipesurilla huuhtelu.

Ja simsalabim: yhtäkkiä kintuissa pyörii koiranpentu kuraisine koipineen.....  Siinä meinasi livetä muutama ärräpää. Erityisesti kun tämä oli toistunut noin neljä kertaa. (Enkä vieläkään tiedä mistä se tuli....)

Lopputulema on onneksi edelleen hyvä!! 

****

Ja joku älypää meni tarjoutumaan isälleni, että voisin pestä heidänkin terassin tässä samalla.

Isäni kun ei siihen tänä vuonna pysty polvioperaation vuoksi (istuu pyörätuolissa vielä viikon ja senkin jälkeen kepeillä....)

Että se siitä työleiristä. Itsepä osani valitsin!!

No, hyvä omatunto olkoon seuranani kun näin kiltisiti lupauduin auttamaan.  *taputtaa itseään olkapäälle*