Vuoden 2018 parhaat

Häshtäg bestnine eli #bestnine on näemmä oman ystäväpiirini yksi tapa tuoda vuosi nippuun.
Minäkin siihen sorruin jo vuosi sitten, otetaan uusiksi.

Parhaat yhdeksän. Melko lailla satunnaisia otantoja, niin paljon on hienoja juttuja, että karsiminen oli vaikeaa. Mutta niitä elämän isoja juttuja, niitä, mistä vuosi jää mieleen ja mitkä saa ison hymyn huulille:

Mikä mieletön ja hieno vuosi!! ♥

* Porvoo, rakas kotikaupunki niin lyhyen aikaa (vanhemmat ehtivät kyllä asua siellä yli 10 vuotta), mutta niin suloinen.

* Patikkaloma loppuvuodesta Ähtäriin, kun pikkupakkaset koettelivat jo Keskistä Suomea ja sää oli mitä hienoin!

* Rakas suloinen Pappakoira, Edu, mun elämäni koira ♥

* Maailman paras tapa viettää viikonloppu: metsässä merkaten puihin verijälkeä, tavaten ihania ihmisiä, meidän rakkaimmat ystävät lienee näistä merkeistä, mejä-perhe

* kesän 2018 vieraat, sisko Jenkkilästä, omat lapset, mielettömän kiva päivä!

* lisää kesävieraita, tätä pikkuskidiä jäin niin kaipaamaan, ihana ihana pieni ihmistaimi!

* mun parhaat ystävät, personal trainerit, höpön pöppöset, luppakorvat

* Suomi, kotimaa, rakkaista rakkain, "oma" metsä, parhaat mahdollisuudet kaikkiin upeisiin keleihin kiitos vuorotyön

* vielä yksi vierailija, nuori, jonka olisin voinut adoptoida. Samaan syssyyn kesän (tulevan) paras hankinta: kajakki kahdelle!

Kiinalaisista ja pandoista

Lähteä viikoksi Ähtäriin ja olla käymättä eläintarhassa, jonne suuren kohun kanssa hankittiin ne kaksi pandaa?? Todellakin.

Käytin tekosyynä hintatasoa. Minusta tuolla eläintarhassa ei sen antamien tietojenkaan mukaan ole mitään erikoista nähtävää, eläimiä on kohtuullisen vähän, ja koska pandataloon pääseminen maksaa erikseen (asia, jota en käsitä!!), minusta se oli naurettavan hintainen kokonaisuus.

Tähän aikaan vuodesta ei sentään ole aika slotteja kuten kesällä. Silloin ihmiset saivat vain vartin aikaa tuijottaa pandoja kun piti jo jatkaa eteenpäin päästääkseen seuraavat sisään. Kohtuuttoman mautonta rahastusta tuokin, olihan se ennalta arvattavissa, että jengi hakeutuu paikalle nimenomaan ensimmäisenä kesänä.

Vertaa huvikseen vaikka Korkeasaaren hintoja....

Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään rahasta. Tässä mennään taas reippaasti pois omalta mukavuusalueeltani, koska tiedostan itsekin olevani tekopyhä.
Kävinhän juuri keväällä Teneriffalla eläintarhassa ja rehellisesti nautin siitä suunnattomasti. Se oli hieno, eläimet oli hienoja ja näytökset vasta hienoja olikin. (Ja se siitä luonnollisuudesta.....)

Mutta...

Juuri edeltävästi (vasta 2017) kohuttiin hillittömästi delfiinien saamiseksi pois Suomesta, koska villieläimet eivät kuulu vankilaan ja niiden pitäisi saada toteuttaa luontaisia taipumuksiaan yms.
Samanaikaisesti Suomi käy Kiinan kanssa jotain merkillistä pehmeää kauppaa ja sopii ensinnäkin rakentavansa miljoonilla ihmeellisen talon, jonne sitten sijoitetaan kaksi vankeudessa syntynyttä pandaa. Osakeyhtymä Suomi sitten maksaa kaiken, niinkö? Meidän veroeuroilla kiinalaisten hyväksi?

Eläintensuojelu on ihan ok, kannatan sitä. Mutta maan, joka polkee ihmisoikeuksia (joo, hirveän huono lähde, wikipedia), eläinten oikeuksia ja pitää oman kansansa kärsimässä ja edesauttaa ilmastonmuutosta täysillä, mistä kärsivät lopulta ihan kaikki, on aika turha tulla selittämään pandojen hyvinvoinnista mitään. Miksei niitä eläimiä suojella siellä missä niiden kuuluisi asua?

Esim. lehdessä julkaistu juttu, joka kertoo Kiinan jatkossa sallivan uudestaan tiikerin ja sarvikuonojen luiden käytön, saa minut lähes oksentamaan!
Eläinlajit, jotka ovat kuolemassa sukupuuttoon muutenkin, nytkö niitä aletaan metsästää, että rikkaat kiinalaiset saavat potenssilääkkeensä? Aikamoista paskaa suoraan sanottuna.

Kiina kuvittelee kaiketi maailman sulkevan silmänsä kaikelta pahuudelta, kun tekevät tätä pehmeää kauppaa. Ehkä näillä pehmeillä arvoilla loppujen lopuksi on jokin oikea arvo, mene ja tiedä.
En vaan itse koe voivani siihen pelleilyyn osallistua.

Onko se sitten Ähtärin pandojen vika?? Ei.
Kuolevatko ne lopulta nälkään, meneekö kaupunki konkurssiin ja kaikki voivat huonosti, koska mitä useampi ajattelee näin ja jättää menemättä, sitä vähemmän rahaa....
Sepä se.

Jos pandat voisi opettaa esim. syömään pohjanmaalla kasvatettua rehua, ehkä tässä olisi mielestäni vähän enemmän järkeä. En tiedä.
Asia ei ole yksiselitteinen enkä tuomitse ketään, joka tuonne hankkiutuu niitä katsomaan. Onhan ne kivannäköisiä otuksia minustakin! Tyydyn kuitenkin katsomaan niitä kuvista.

Terveisiä Ähtäristä

Huikean rankan viikon päätteeksi ajoimme perjantaina Ähtäriin viettämään patikkalomaa koirien kanssa.
Viikko meni töissä vauhdilla, stressaten yhdestä sun toisesta asiasta ja tehden ohimennen vielä yksi ylityövuoro toisen perään (tietämättä liiton asettamasta vuoronvaihto- ja ylityökiellosta, josta sain sitten kuulla... mutta jos maassa on idiootti pääministeri, ei se ole potilaiden vika, eikä niitä voinut pulaankaan jättää.)

Torstaina vielä päivä astma-koulutuksessa Helsingissä, joten matkoineen olin pois

rapiat 12 tuntia silloinkin....  onneksi koulutus oli joka osaltaan loistava!

Pystynpähän tekemään työni jatkossa hyvin!

Perjantaina vaihdettiin autoon alle talvirenkaat ja viriteltiin katolle teline ja boksi.

Onhan tuo minun auto varsin hullunkurisen näköinen iso boksi katolla. Olen sitä (boksia) koettanut kaupata ja ostaisin tilalle pienemmän, mutta eipä taida nykyään oikein kelvata tuollainen ei-minkään-merkkinen... 

Pääasia kuitenkin, että autoon mahtui sisälle hyvin.

Matkaan meni hyvinkin reilut neljä tuntia, kerran käytiin pissalla Oriveden ABCllä ja viimeiseksi pysähdyttiin Ähtärin kaupoissa hakemassa aamupalatarpeet ennen mökkiin siirtymistä. 

Mökki on tosi viehättävä.

Parvella vielä nukkumapaikat neljälle, mutta

meidän käytössä on vain normaali makkari.

Kaikki kodin mukavuudet: tiskikone, pyykkikone, kuivauskaappi,

takka, sauna ja muut.... aa että!! Kelpaa!

Ihastuin tyystin näihin reittimerkkeihin.

Myös nuo keltaiset tassunkuvat olivat mielestäni tosi hauskat!

Mökkikylän alueella postilaatikot oli valtavan hienot!

Meidän pääty mökistä.

Paritalohan siis se.

Omalla to do -listallani on ollut jo jonkun aikaa visiitti Keskisen kauppaan, koska siitä niin kovasti vouhkataan. No, nyt sinne on 20 minuutin ajomatka, joten otettiin heti lauantaina aamulenkin jälkeen auto alle ja painuttiin Tuuriin. (Koska siellä oli myös lähin Musti & Mirri, ja pojille piti saada myös sapuskaa....)

Tämän kaiken kehitellyt tyyppi on paitsi äärettömän fiksu, mutta täytyy kärsiä jonkunlaisesta Napoleon-kompleksista! Siis kauppa itsessään ei ollut yhtään mitään erikoista, steroideja kiskonut perusPrisma, jonka hintataso ei edes houkutellut ostamaan mitään erikoista.

Kuvitelkaa Vantaan Jumbo tai Raision Mylly tungettuna yksien seinien sisään: siis vain lukuisia myymälöitä/myyjien paikkoja mutta niin, että kaikki maksetaan yhdelle kassalle. Ja aivan kaikkea: mottorinosista suklaaseen.

Ensimmäisen vartin jälkeen olin aivan uuvuksissa. Lähinnä halusin vain pois.

Onneksi kohdalle osui Jäämaa, jossa suloiset puput vähän virkisti, samoin kuin mahdollisuus iskeä ahteri penkkiin toviksi.

Sitten jaksoin vielä vähän katsoa koiranruokia (kuivia kaikki, joten ei käyneet meille) ja kiittelin onneani, etten osunut tänne esim. pari vuotta sitten kun odotimme Bonoa. Siellä oli nimittäin aika villi osasto koirien vaatteille....

Joulumaa oli ihana, mutta todettava oli, että kun ei mitään tarvitse,

ei mitään tarvitse ja turha on ostaa.

Summa summarum: nyt se on nähty ja pois bucket-listalta. Eipä tarvitse enää varta vasten sinne hakeutua.

Epäilemättä päädymme ajamaan Tuuriin vielä toiste viikon aikana tuon eläinkaupan vuoksi, mutta en taida rahaa Keskiselle kantaa.

*****

Lenkkimaisemiltaan Ähtäri on suurenmoinen!

Meillä ei ole ajatustakaan maksaa 40 eur/nekku nähdäksemme pari mustavalkoista karhua. Olkoonkin, että asuvat ihan kivenheiton päässä. 

Tämän lähemmäs Lumia ja Pyryä en siis päädy. Talo on kyllä hieno ja isolla rahalla tehty. Sitähän kiinalaiset edellyttivätkin.

Muutenkaan emme taida eläintarhaan pistää jalkojamme. Lystikästä "huutelua" sieltä toki päivittäin on kuulunut, olisikohan hirvi? Edelleen ihmettelen, ettei koirat reagoi ääneen mitenkään. Kahtena päivänä olemme olleet aika lähellä lenkillä eikä kumpikaan korvaansa lotkauta. Höh!! Mun metsästyskoirat....  

Yhden karhun viereen toki itseni tälläsin.

Huikean kirkas aurinko!

Aamulla patikoimme jo aika pitkästi ja iltalenkillä piti vaan ihan vähän käydä.....
No, päädyimme tuonne kyltissä mainitulle Kierinniemen luontopolulle, jonka pituus olikin lähes 3 km ja kun ensin oli kävelty sinne ja sitten takaisin.... ja totta puhuen vähän eksyimmekin luontopolun varrella.....
No, iltalenkkikin oli sitten hyvin reipas joten päivälle tuli kilsoja yli 16  yhteensä.

Pappakoira-Edun tassujen puolesta vähän hirvitti, mutta hyvin se näyttää pärjäävän!

Pirteää viikkoa jokaiselle!!