Näytetään tekstit, joissa on tunniste kanttarellit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kanttarellit. Näytä kaikki tekstit

tiistai 6. heinäkuuta 2021

Kesäkuulumisia

Kesä on ollut kyllä kuumin naismuistiin. Asia, joka on ollut vähän jokaisessa postauksessa ja lehtijutussa esillä. Olen tosi iloinen, että meillä on tässä pihassa kaivo, josta saa kasteluvettä, koska totisesti kasveja on saanut kastella. 

Öttiäisiä myös riittää. 
Osallistuin omalta osaltani Thermacell-keskusteluun siltä osin, että aion laitetta käyttää edelleen, koska viime kesänä en havainnut yhtään itikkaa putoilevan taivaalta kuolleena sillä alueella, jossa se kävi. Lisäksi muistan elävästi, kun kesken meidän reissun siitä loppui kaasupatruuna. Olimme juuri lopettaneet syömisen ja puhuimme, että juodaan vielä kahvit ennen kuin jatketaan reissua.

Ei muuten juotu. Kun laite naksahti sammumisen merkiksi, meni ehkä kolme sekuntia, kun ilmatila oli sääskeä täynnä ja juominen olisi ollut elävän ravinnon nauttimista joka hörpyllä. 
Minä uskon edelleen, että itikat tunnistavat myrkyn hajun ja välttelevät aluetta. Ei niinkään, että lentävät siihen kuolemaan. Vaikutus lienee vähän sama kuin niillä onnettomilla hyttyskiehkuroilla, joita ei pysty ikinä irrottamaan ehjänä poltettavaksi.

Lisäksi kyseenalaistan sen, että yhdestä laitteesta on julistettu nyt koko maailman tappaja kun samaan aikaan sallitaan niiden isojen laitteiden myynti, jotka hiilidioksidipatruunalla houkuttelevat itikat laitteeseen sisälle ja siellä tappavat. Eikö kuollut öttiäinen ole kuollut öttiäinen riippumatta kuolintavasta? (Joo joo, tiedostan kyllä myrkytyksen erot liittyen siihen, miten myrkky leviää lajista toiseen....)

Oli miten oli, minullakin on oikeus voida istua pihalla ilman, että syödään elävältä. Saa vapaasti olla eri mieltä, mutta se tuskin muuttaa omaa mielipidettäni.

Kesäkuulumiset muuten kuvien muodossa:


Kielot tuoksuivat niin taivaallisen ihanalle!!
Onneksi ihan tien toisella puolella on kuntorata, jonka varrella näitä riittää.


Tätä tyyppiä loikkasin vauhdilla karkuun,
vaikka tajusin väristä, ettei hätää ole...... 


Nam!!
Mansikoita en ole ehtinyt vielä edes ajatella,
ja se jo vähän jopa stressaa.....


Tämä tyyppi sen sijaan. Brrrrr!
Kammottavan ukkoskuuron jälkeen oli tullut kuivattelemaan tielle.
Hyvin maastoutuu tuohon asfalttiin.



Rentoutumista omalla pihalla. 


Eräänä aamuna mies oli lähtenyt töihin ja minä koirien kanssa kävelylle.
Tultiin takaisin ja kuistilla räpytteli paniikissa pieni talitiainen.
Avasin oven ja hyttysverkot selälleen ja suljin välioven.
Ruikkasi kakat seinälle ja lensi ulos....
Kiittämätön mokoma! 😂


Kuivia ovat, mutta kermassa haudutettuna varsin maukasta.



Meillä oli jälkikoe viikko sitten.
Koirat jäivät autoon meidän tehdessä jälkiä. Hirvitti siinä helteessä.
Onneksi olin ostanut tuon folioverkon, joka peittää koko auton.
Meille kävi vähän huonosti ja jälki meni pilalle (täysin eri tarina)
mutta palattuamme auto oli sisältä ihanan viileä, kun
olin käyttänyt ilmastointia täysillä kylmällä juuri edeltävästi.

Luut olivat aivan meidän suunnittelemalla kulmalla.
Alueella on runsaasti susia ja siinä oli peura pistelty poskeen joskus.


Kuuset tekevät valtavasti käpyjä.


Joku oli hiukan hyväntuulinen päivän päätteeksi.


Kerran iltalenkillä auringonpaisteessa nuo päiväkakkarat aivan loistivat kultaa!


Sattui olemaan 15 sekunnin tyhjä hetki ja näin itseni käytävän päästä peilissä.
Töissä menee tämäkin kesä.


Omasta puusta napattu siemen, istutettu vasta keväällä ja niin vain lähti kasvuun.
Kultasade. 
Näitä on kaksi ja laitoin molemmat maahan.


Maanantain retki Porin Prikaatin Niinisaloon.
Ipana lähti vapaaehtoiseen palvelukseen.
Tsemppiä ja hyviä treenejä! Ota kaikki irti hyvästä koulutuksesta!! ♥


Kesänaapurit ovat saapuneet ♥
Nämä lienee kyyttöjä. 
Hoitavat jokirannan biodiversiteettiä syömällä ja sontimalla.

Ihania!!


Viimevuotinen chili teki aika hyvin palkoja ja otin siitä tosi paljon siemeniä.
Jostain syystä vain yksi onneton iti, mutta sepä näyttää viihtyvän hyvin.
Chiliä tiedossa tällekin vuodelle.


Näitä tyyppejä eksyy meille sisälle nyt jatkuvasti.
Ovat niin pönttöjä, etteivät osaa ulos avoimista ikkunoista vaan jäävät
roikkumaan ikkunan karmeihin.... 


Mamman varsin harkitsematon ja hölmö ostos.
Mutta onpahan allas, josta ottaa kasteluvettä.

Toki koirat sinne myös menevät, mutta meidän kaivon vesi on sen verran savista, etten halua koirien uivan siinä, koska sitten niiden karvat jäävät siihen hienonhienoon saveen ja se taas kulkeutuu ihan joka paikkaan. No, on kyllä ehkä älyttömin idea ikinä kantaa koirille hanavettä plutattavaksi.... 
Hölmöläisten hommaa, mutta itsepä ostin. 

Kesä tähän asti on ollut hieno.
Jotain pikkuremonttiakin on tehty, mutta pääasiassa on siivottu sillä lailla jälkiä muuton jälkeen, että tavarat alkavat löytää paikalleen ja piha ei enää näytä lähinnä kaatopaikalta. 
11 kuutiota puuta on myös pilkottu (suurin osa oli valmiiksi pilkottua) ja pinottu puuvarastoon ja siellä käydessäni hykertelen aina. Joku hamsteri minussa nauttii, kun näkee tuollaisia "varastoja" pahan päivän varalle. Tiedänpä pystyväni kylpemään koko talven!

Remontti jatkunee seuraavaksi yläkerrassa, eli se makkari on pakko saada valmiiksi talveksi. Lisäksi vähän puuhastelin juhannuksena ja väkersin yhden terassin seitsemää (7) lautaa vajaa valmiiksi. (Tilasin siis 7 lautaa liian vähän, voi blondi....)
Lisäksi saunassa on tarkoitus leventää keskimmäistä laudetta, mutta sillä ei ole kiire. Voi odottaa syksyyn. 


keskiviikko 16. elokuuta 2017

Syksympää?

Aamuisin on tosi kosteaa.
Itse asiassa niin kosteaa, että hiuksetkin tuntuu kosteilta kun palaa lenkiltä kotiin.


Aamulla heti 8 jälkeen.


Keijun mekkoja on joka paikassa.

Tiedättehän tarinan keijun mekoista: yöllä on keijujen ja menninkäisten juhlat ja mekot pitää jättää kuivumaan oksille päiväksi. Näin syksyllä kaste vaan paljastaa mekkojen sijainnit.

Tästä syystä syksyisin näkee keijun mekkoja pitkin metsää.
Aika juhlat on olleet!





Sitten tärkeä kysymys: miten se nyt oikein menee?

"Pihlaja ei kahta taakkaa kanna" eli jos on paljon marjoja, ei voi tulla paljon lunta - vai
"Tulee kova talvi kun pihlaja tekee linnuille niin paljon syötävää"? Tarkoittaako tässä kova kylmää vai runsaslumista?


Marjoja on nimittäin minun nähdäkseni tosi paljon. Monesti noissa vanhoissa sanonnoissa on vinha perä, joten haluaisin tietää miten, miksi ja mistä sen tietää milloin joku pitää paikkansa. Ja ennen kaikkea, kumpaa tässä kannattaisi uskoa?  =)  *näitä elämää tärkeämpiä kysymyksiä*

Taidan koettaa muutamia noita kerätä ja vähän keittää pihlajanmarjahyytelöä. Se on herkkua lihan kanssa.

****
Sienethän kuuluu syksyyn.
Meillä sienestetään oikeastaan kahta lajia: kanttarelli ja suppilovahvero. Korvasienet noukin keväällä jos satun paikalle, missä niitä on.

Suolasieniä tykkäisin tehdä, mutta olen tosi huono tunnistamaan ja siten keräämään muita kuin noita tuttuja... karvarouskuja täällä ei juurikaan ole. Niitä muistan, että äidin kanssa kerättiin suolasieniksi.


Bonon kanssa oltiin kaksin liikkeellä. Sitä pitäisi viedä nyt metsiin yksin, koska ensi vuonna tavoitteena on spanielien taipumuskoe, ja siinä koiran pitää "tehdä hakua" eli lähinnä nyt pööpöillä eli poukkoilla pitkin ja poikin itsenäisesti.
Joten lähdettiin pööpöttämään ja mies otti Edun ja kävi katsomassa onko pellolla kyyhkyjä.

No. Me saatiin saalista, toiset pojat ei.

Minä kuivaan myös kanttarellit. Moni sanoo, että niistä tulee sitkeitä, mutta viime vuoden kokemus osoitti, että niistä saa myös erinomaista kermakastiketta talvella kun liottaa kuivattamisen jälkeen. Meillä kun pakastimeen ei tahdo mahtua...
Viime jouluna syötiin meinaan toista litraa kanttarellikastiketta. NAM!

Syksy. Oikeastaan yksi kivoista vuodenajoista jälleen.
(Ja niin onnistuin vakuuttamaan itsenikin, etten oikeasti haluaisi asua maassa, jossa on vain aina kesä. Kyllä nämä neljä vuodenaikaa on ihan mahtavat!!)

Kesäloma 2026: tien päällä taas

Huh huh! Edellisen kerran aktivoiduin talviloman kohdalla, nyt on kesälomatkin jo vietetty aika päiviä sitten...  Mies oli siis isossa leikk...