Periaatteessa tykkään kovastikin puutarhajutuista. Siihen liittyy vaan sellainen mutta, että en tykkää hommia yksin. Ja minusta on rasittavaa haravoida koko 2500 neliötä vain havaitakseni, että tuuli vie jo niitä haravoituja pinoja sinne ja tänne... eli kaipaan siihen seuraa, joka kuljettaa noita pinoja kompostiin.
Oikein tarkkaan katsomalla tuolta näkee jo muutamia punaisia piippoja, joista tulee tulppaaneita.
Ja nähdäkseni olen istuttanut siihen myös krookusta viime syksynä, koska niitäkin löysin.
Tässä terassin sivustalla etelään tulppaanit on nousseet jo kivasti.
Nuo valkoiset lienee helmihyasintteja. En muista istuttaneeni niitä, mutta epäilemättä jotain sipuleita on maahan kaivettu....
Krookukset yllättävät aina.
Niitä ei ole, ja seuraavana päivänä näyttävät tältä.
Ihan salaa.
Työkalut naista myöten.
On kuin eskari-ikäinen: osin hampaaton jo.
Julkisivupuoli on nyt haravoitu, 27.3.
Ja työnjohtaja/valvoja kurkkii terassilta minne seuraavaksi pinkoisi.
Työnjohdolla oli kovat haasteet selvittää oliko työkalut hyvässä kuosissa.
Kivaa on saada valmista jälkeä. Tuonkin pläntin haravoimiseen meni hyvä jos 10 minuuttia. Silkkaa laiskuutta väittää, ettei ehdi.
Sitten on vaan niitä päiviä kun ei kertakaikkiaan nappaa.... On niin paljon hauskempi tulla töistä kotiin, käyttää koirat lenkillä ja vaan ottaa käteen kirja ja jäädä siihen. Eikä tarttua haravaan.
Näkisitpä meidän pihan jossa on vielä varmaan metrin lunta. Haravoimaan olisi niin ihana päästä mutta hulluksihan ne naapurit meidät leimaisi jos menisin sitä kinosta rapsuttamaan haravalla :)
VastaaPoistaVoi vitsi miten ihana koirasöpöliini <3
Kevät on ihanaa kun on oma piha mitä myllätä! Miten sitä vaan aina riehaantuu niin, että on kolme päivää särkyinen kun oikein vauhtiin pääsee eikä malta lopettaa :D
VastaaPoistaIhanasti sanottu, eskari-ikäinen harava <3 Joku olis voinut sanoa jotain ikävämpää toisesta reppanasta :)