Suorita kesän aikana

Kuinka saadaan hyvä kesästressi aikaan?
Aletaan puhua suunnilleen huhtikuussa siitä, mitä kaikkea ihmisen kuuluu ehtiä ja haluta tehdä kesän aikana. Vaihtoehtohan ei missään nimessä ole vain olla möllöttää. Ehei, suorittaa sinun tulee kesäsi.


Kuva netistä: Arpeeti.fi

En ole elämässäni montaakaan bucket listiä tehnyt. Miksi? No, en ole ajatellut, että elämää pitäisi suorittaa tai jotenkin sunnitella vaikka lomat siten, että "siellä ja siellä on ehdittävä käydä" tai "se paikka on nähtävä". Toki lomaa suunnitellessa tulee pohdittua mikä olisi kiinnostava kohde ja mitä siellä tekisi, mutta jossain määrin muut seikat kyllä vaikuttavat kohteen valintaan enemmän.

En tarkoita tällä suoraan sitä, että jokainen listantekijä lähtisi elämää suorittamaan, mutta itseni tuntien sen tekisin. 
Olen elämäni aikana tehnyt kaikenlaisia listoja, ja tykkään tietynlaisista listoista kovastikin, mutta tässä kohtaa on pakko pistää jarrut kiinni. Saisin aikaiseksi vallan toimivan stressin ja ahdistuksen, kun en ehtisi suorittamaan kaikkea listattua, TAI vaihtoehtoisesti suorittaisin verenmaku suussa väkisin, enkä lopulta tykkäisi kohteista.


Tänä vuonna itselläni ei ole kuin palkatonta lomaa. Vanha työpaikka toki maksoi kaikki lomat rahana ulos ja uusi ystävällisesti myöntää vapaan. Tasan menee siis.

Me innostuimme pohjoisesta Suomesta muutama vuosi sitten ja tänäkin vuonna auton nokka kääntyy kohti pohjoista. Otamme kuitenkin menomatkan jo loman kannalta siten, että olemme varanneet yöpymisiä matkan varrelle, jotta pystymme tutustumaan myös siinä reissun varrella oleviin kohteisiin. Koska koirat ovat mukana, se asettaa tiettyjä vaatimuksia reissulle.

Mistä syntyy (meille) hyvä loma?

Meille loma on ennen kaikkea aikaa tehdä vähän mitä halutaan. Nukkua aamulla pitkään. Meidän tapauksessa peräti seiskaan... juoda aamutee rauhassa, lukea kirjaa, käydä kävelyillä, pakata retkieväät ja tehdä retki jonnekin ja syödä eväät. 
Käydä ehkä uimassa, ainakin uittaa koirat. Katsoa paikkakunnan tapahtumia, käydä jäätelöllä, ehkä piipahtaa jossain nähtävyydessä. Syödä ulkona tai ainakin jonkun muun tekemää ruokaa, tutustua paikkakunnan kahvilaan. Tunne, että voit vapaasti päättää miten päivän vietät, tekee jo kummia.

Ihan jo sekin, että sadepäivänä voi päättää tehdä koirien kanssa vaan pari lyhyttä lenkkiä ja katsoa jotain TV-sarjaa koko päivä,  voi olla tosi kivaa. Paistaa poppareita siihen viereen, avata limsatölkki. Lämmittää sauna, rapsuttaa puutarhaa, puhua ja höpöttää jotain jonninjoutavaa.

Jollain tasolla tunnistan itsessäni sellaisen valuvian, että minun pitää päästä loman aluksi pois kotoa pystyäkseni pääsemään lomamoodiin. Isäni on samanlainen, tai oli, työssä käydessään. Jos heti loman aluksi jään kotiin, tunnen jotenkin ärsyttävää pakottavaa tarvetta puuhastella kotona: siivota, järjestää, pestä mattoja ja ikkunoita ja olla sellainen kodinhengetär. Saan siitä stressin.
Kun lähdemme reissuun heti alkuun, pystyn palaamaan kotiin reissusta ja olemaan saamatta tällaista hepulia. Miksi?? Siinäpä jollekin terapeutille pohdittavaa.


Oma piha voi olla paras paikka lomailla

Minähän olen vuosia pitänyt kesällä vain niukasti vapaata ja siirtänyt lomia syksylle. Viime vuonna meillä oli yli vuotta aiemmin tilattu reissu Kanadaan lokakuussa. Piti nähdä Niagaran putoukset ja muuta, mutta tunnetusti maailma vähän muuttui siinä välissä ja reissu peruuntui. Olimme sittemmin muutamallakin patikalla ja vietimme itse asiassa valtavan kivan viikon kotoa käsin. Aivan paras mahdollinen loma, olin äärettömän rentoutunut sen jälkeen. Vastaavia patikkaviikkoja olen viettänyt aiemminkin, mutta silloin mies ei ole pystynyt pitämään lomaa yhtä aikaa. Heillä kun säädellään lomia vähän eri tavoin.

Olen ollut itsekin yllättynyt siitä, etten ole oikeastaan edes haikaillut minnekään ulkomaille. Bonon suunniteltu näyttelyreissu Tallinnaan vuosi sitten keväällä toki harmitti määräänsä enemmän, mutta muuten olen varsin tyytyväinen tähän menoon kotimaassa.
Vasta tänä keväänä myöhään tuli ensimmäistä kertaa edes mieleen, että voisi olla kiva lähteä käymään Tukholmassa tai Tallinnassa päiväseltään. Rehellisesti olisin todennäköisesti hyvin innoissani jopa ihan Porvoosta tai Tampereesta.... 


Koska kesälomaa on vain vähän, parasta alkaa tekemään kivoja asioita samantien eli vapaapäivillä. Lisäksi kesäillat ovat valoisia ja mahdollisuuksia on vaikka mihin. Olen tutkinut lähiseudun reittejä ja karttoja ja pari paikkaa kutittelee niin, että kunhan tässä pakkaan jonain päivänä reppuni..... 
Kesän tavoitteena on olla tekemättä tavoitteita. Ainoa pakollinen asia on tehdä yläkerran makuuhuone valmiiksi ennen talvea.

Siihen saakka: Iloista ja turvallista juhannusta!!!
Pitäkää juomat kylmänä ja itsenne lämpimänä, pidättäytykää hukkumasta ja muuten siveettömästi käyttäytymästä.

Kommentit

  1. Mulla ei ole lomaa tänä kesänä. Tai no, työsuhde loppuu heinäkuun lopussa ja uutta ei ole tiedossa. Joten taidan lomailla elokuussa työttömänä. Ei huono sekään!

    En tiedä. Jotenkin oon kyllä taas ajautunut niin oravanpyörään, että huomaan olevani tilanteessa, jossa stressaan töiden määrää ja sitä, ettei niitä ehdi tekemään työpäivän aikana. Jonkun toisen edun takia, joudun taas joustamaan. Joten ihan tarpeeseen tulee pieni miettimistauko, että haluanko tehdä töitä enään toiselle tässä mittakaavassa vai en. Hemmetti, kun ei enään ehdi/jaksa tehdä kotona mitään. Joten, ei ole kyllä mitään kesäsuunnitelmiakaan sitten! ='D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elokuun lomailu kuulostaa kyllä tosi kivalta. Työtön tai ei. Näillä kilometreillä alkaa tarvita sitä lomaa ihan toisella tavoin kuin nuorempana.
      Itsekin itse asiassa pohdin olisiko minusta siihen, että jättäisin jonain (ensi?) kesänä allekirjoittamatta sopimuksen töistä vaikka kesäkuukausille.... ja ottaisin riskin, että eivät halua minua sitten taloon enää syksymmälläkään.
      Ei taida irrota moista rohkeutta, eikä toisaalta budjettikaan moista salli, mutta ai että ajatus houkuttaa.

      Isoja asioita pohdittavaksi. Keksisipä oikean ratkaisun.
      Tsemppiä sinne pakertamiseen. ♥

      Poista

Lähetä kommentti

Kiitos lämpimästi!! Kiva, kun kommentoit!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kierrätyksestä

Anonyymien mielensäpahoittajien kiukkua ja vihaa kommenteissa

Mitä en enää osta