Kuinka saadaan hyvä kesästressi aikaan?
Aletaan puhua suunnilleen huhtikuussa siitä, mitä kaikkea ihmisen kuuluu ehtiä ja haluta tehdä kesän aikana. Vaihtoehtohan ei missään nimessä ole vain olla möllöttää. Ehei, suorittaa sinun tulee kesäsi.
En ole elämässäni montaakaan bucket listiä tehnyt. Miksi? No, en ole ajatellut, että elämää pitäisi suorittaa tai jotenkin sunnitella vaikka lomat siten, että "siellä ja siellä on ehdittävä käydä" tai "se paikka on nähtävä". Toki lomaa suunnitellessa tulee pohdittua mikä olisi kiinnostava kohde ja mitä siellä tekisi, mutta jossain määrin muut seikat kyllä vaikuttavat kohteen valintaan enemmän.
En tarkoita tällä suoraan sitä, että jokainen listantekijä lähtisi elämää suorittamaan, mutta itseni tuntien sen tekisin.
Olen elämäni aikana tehnyt kaikenlaisia listoja, ja tykkään tietynlaisista listoista kovastikin, mutta tässä kohtaa on pakko pistää jarrut kiinni. Saisin aikaiseksi vallan toimivan stressin ja ahdistuksen, kun en ehtisi suorittamaan kaikkea listattua, TAI vaihtoehtoisesti suorittaisin verenmaku suussa väkisin, enkä lopulta tykkäisi kohteista.
Tänä vuonna itselläni ei ole kuin palkatonta lomaa. Vanha työpaikka toki maksoi kaikki lomat rahana ulos ja uusi ystävällisesti myöntää vapaan. Tasan menee siis.
Me innostuimme pohjoisesta Suomesta muutama vuosi sitten ja tänäkin vuonna auton nokka kääntyy kohti pohjoista. Otamme kuitenkin menomatkan jo loman kannalta siten, että olemme varanneet yöpymisiä matkan varrelle, jotta pystymme tutustumaan myös siinä reissun varrella oleviin kohteisiin. Koska koirat ovat mukana, se asettaa tiettyjä vaatimuksia reissulle.
Mistä syntyy (meille) hyvä loma?
Meille loma on ennen kaikkea aikaa tehdä vähän mitä halutaan. Nukkua aamulla pitkään. Meidän tapauksessa peräti seiskaan... juoda aamutee rauhassa, lukea kirjaa, käydä kävelyillä, pakata retkieväät ja tehdä retki jonnekin ja syödä eväät.
Käydä ehkä uimassa, ainakin uittaa koirat. Katsoa paikkakunnan tapahtumia, käydä jäätelöllä, ehkä piipahtaa jossain nähtävyydessä. Syödä ulkona tai ainakin jonkun muun tekemää ruokaa, tutustua paikkakunnan kahvilaan. Tunne, että voit vapaasti päättää miten päivän vietät, tekee jo kummia.
Ihan jo sekin, että sadepäivänä voi päättää tehdä koirien kanssa vaan pari lyhyttä lenkkiä ja katsoa jotain TV-sarjaa koko päivä, voi olla tosi kivaa. Paistaa poppareita siihen viereen, avata limsatölkki. Lämmittää sauna, rapsuttaa puutarhaa, puhua ja höpöttää jotain jonninjoutavaa.
Jollain tasolla tunnistan itsessäni sellaisen valuvian, että minun pitää päästä loman aluksi pois kotoa pystyäkseni pääsemään lomamoodiin. Isäni on samanlainen, tai oli, työssä käydessään. Jos heti loman aluksi jään kotiin, tunnen jotenkin ärsyttävää pakottavaa tarvetta puuhastella kotona: siivota, järjestää, pestä mattoja ja ikkunoita ja olla sellainen kodinhengetär. Saan siitä stressin.
Kun lähdemme reissuun heti alkuun, pystyn palaamaan kotiin reissusta ja olemaan saamatta tällaista hepulia. Miksi?? Siinäpä jollekin terapeutille pohdittavaa.
Vasta tänä keväänä myöhään tuli ensimmäistä kertaa edes mieleen, että voisi olla kiva lähteä käymään Tukholmassa tai Tallinnassa päiväseltään. Rehellisesti olisin todennäköisesti hyvin innoissani jopa ihan Porvoosta tai Tampereesta....
Pitäkää juomat kylmänä ja itsenne lämpimänä, pidättäytykää hukkumasta ja muuten siveettömästi käyttäytymästä.
Mulla ei ole lomaa tänä kesänä. Tai no, työsuhde loppuu heinäkuun lopussa ja uutta ei ole tiedossa. Joten taidan lomailla elokuussa työttömänä. Ei huono sekään!
VastaaPoistaEn tiedä. Jotenkin oon kyllä taas ajautunut niin oravanpyörään, että huomaan olevani tilanteessa, jossa stressaan töiden määrää ja sitä, ettei niitä ehdi tekemään työpäivän aikana. Jonkun toisen edun takia, joudun taas joustamaan. Joten ihan tarpeeseen tulee pieni miettimistauko, että haluanko tehdä töitä enään toiselle tässä mittakaavassa vai en. Hemmetti, kun ei enään ehdi/jaksa tehdä kotona mitään. Joten, ei ole kyllä mitään kesäsuunnitelmiakaan sitten! ='D
Elokuun lomailu kuulostaa kyllä tosi kivalta. Työtön tai ei. Näillä kilometreillä alkaa tarvita sitä lomaa ihan toisella tavoin kuin nuorempana.
PoistaItsekin itse asiassa pohdin olisiko minusta siihen, että jättäisin jonain (ensi?) kesänä allekirjoittamatta sopimuksen töistä vaikka kesäkuukausille.... ja ottaisin riskin, että eivät halua minua sitten taloon enää syksymmälläkään.
Ei taida irrota moista rohkeutta, eikä toisaalta budjettikaan moista salli, mutta ai että ajatus houkuttaa.
Isoja asioita pohdittavaksi. Keksisipä oikean ratkaisun.
Tsemppiä sinne pakertamiseen. ♥