Kahvihifistelyä

Kun ei ole muuta kuin aikaa, sitä ehtii pohtia syntyjä syviä ja syventää jotain pohdintojaan.
Ostin pienen Bodumin kahvimyllyn jo 2015 ja se on ollut ahkerassa käytössä siitä lähtien.
Nykyään tavallisista kaupoista saa kaikenlaisia mielenkiintoisia kahvipapuja, ja omia sekoituksiakin pystyy tekemään.

Näitä Kaffa Roasteryn kahveja on tullut meille kiitoksena sähkösopimuksesta.

Kaikesta huolimatta aion kilpailuttaa sähkön jälleen uudelleen.

Minä juon määrällisesti enemmän teetä kuin kahvia, mutta olen teen suhteen tosi tylsä ja tykkään yhdestä, kahdesta mausta. Kahvin suhteen taas huvitan itseäni hifistelemällä sen suhteen. (En siis suhtaudu tähän juttuun vakavasti sitten alkuunkaan.)
On hauskaa ottaa pieni määrä papuja pakastimesta ja rouhia ne, keittää kahvi, ja jos mahdollista, vaahdottaa vielä maitovaahto siihen päälle. Sellaista hassua arjen kohottamista helpolla ja halvalla.

Tämä Alpron soijakahvimaito saa minulta ison kiitoksen. Se tosin pitää lämmittää, koska kylmänä herottuu ällöttävän näköisesti. (Sekoittuu takaisin heti, mutta sekoittamisen loputtua herottuu uudestaan.) Siitä tulee nopeasti tiivis ja napakka vaahto ja se maistuu ihan hyvälle!
Haluan myös testata sen iKaffen eli kauramaidon vastaavan "professional" maidon.

Säilytän kahvipavut pakastimessa. Otan vain pari myllyllistä kerrallaan sulamaan, tai siis rouhin ne jäisenä. Siksi meillä on tällaisia hassuja kuminauhalla hirtettyjä kertaalleen avattuja pusseja pakastimessa.

Kävin vähän oman kylän markettia isommassa kaupassa (lue: Prisma) 

ja pysähdyin kahvihyllyn eteen ihmettelemään. 

Koska olen pääsääntöisesti saanut ulkomailla pahaa kahvia, en osaa ottaa kantaa noihin Style-paahtoihin. Vaihtoehtojahan oli vaikka kuinka monta. Keltainen väri oli se, mikä sai tekemään ostopäätöksen. (Kyllä, joskus se on niin pienestä kiinni.) Kahvi oli ja on oikein hyvää. Arvioisin, että sellainen puolitumma paahto, jos asteikko on 1-5, tämä taisi olla 3,5 kun joku perus-Juhlamokka on ilmeisesti sen 2-3.

Alempi on Lidlin tumma Crema ja pussissa taidettiin peräti mainita sana espresso. En itse asiassa pidä hyvin tummasta kahvista, mutta tämä on paahtoasteeltaan yllättävän vaalea (taisi olla se sama 3-3,5) ja toimii tavallisena suodatinkahvina loistavasti. En osaa sanoa miten maistuu mustana, koska käytän kahvissa maitoa. Mies on kuitenkin ollut tyytyväinen molempiin eikä käytä kahvissaan mitään lisukkeita.

Kahville!!

Kahvi on tuoretuote!
Sitä pitäisi kohdella kuten maitoa, eli nauttia avaamisesta n. viiden päivän sisällä. Eli avattua pakkausta ei saisi säilytellä viikkotolkulla.

Tämä viisaus tuli ilmi jossain lehdessä ihan hiljattain. Järkytyin.

Minähän juon kahvia lähes päivittäin kotona. Työvuorosta ja vähän omasta fiiliksestä riippuen joko murukahvia tai sitten ihan pavuista jauhettua. (Moni moittii Nescafeta, mutta pakastekuivattuna se on itse asiassa kovin vatsaystävällistä ja minusta ihan mainion makuista sumppia.)

Aamulla keitän pannullisen teetä ja juon sen oikeastaan kokonaan itse, oli arki tai pyhä, työaamu tai vapaa. 

Töissä syömme aamupalaa siinä 8:30, jolloin juon puoli kupillista kahvia. (Meillä on töissä pahaa kahvia.... en osaa sanoa mikä siinä on, koska se vaan maistuu minun suussa kitkerältä, pohjaan palaneelta ja pahalta, vaikka olisi juuri äsken keitetty.) Saatan ottaa iltapäivällä toisen puolikupillista, jos töissä on sellainen rako, että kahville ehtii.

Normaalioloissa en yleensä keitä enää kahvia työpäivän jälkeen kotona. 

Jos olen mennyt aamuvuoroon esim. vapaiden jälkeen , nukun aina huonosti. Jotenkin kroppaan jää päälle tietty jännitys "soittaako kello" (vaikkei ole koskaan ollut soittamatta....) ja heräilen tusinan kertaa yön aikana tarkistamaan aikaa. Silloin kahvikupillinen tekee poikaa kun on töistä kotiin palannut!

(Kahvissa on vaan se vika, että kun hörppään kupillisen ja lähden sen jälkeen metsälenkille, se alkaa pissattaa turkasesti juuri lenkin puolivälissä, ja aika ajoin hävettää olla koko ajan kyykkypissalla kun lenkittää koiria....)

Iltavuorossa juon kahvini kotona aamulenkin jälkeen, ja hyvin satunnaisesti puoli kuppia silloin kun pidämme ruokatauon, n. 17-17:30. 

Olen nyt ostanut kahvipavut ruokakaupasta. Käytin aiemmin Creman nettikauppaa, ja toki sieltä saa ehdottomasti parhaat pavut, joita tilaan esim. jouluksi. Arkikäyttöön voin kuitenkin ostaa ihan hyvin näitä vähän helpommin saatavia (ja edullisempia). 

Löysin tuon ihanan pullon paikalliselta rompetorilta. Näin heti silmissäni miten mainiolta se näyttäisi kahvipapujen säilytyksessä.

Harmi vaan, tuo koko jutun ensimmäinen lause vei tämän ajatuksen. Nimittäin pullo ei ole tiivis, taitaa olla itse asiassa jonkinlainen karahvi oikealta käyttötarkoitukseltaan, ja pavut eivät säily yhtään sen paremmin kuin tuorejauhettukaan kahvi.

Joten pidän papuni edelleen pakastimessa ja sulatan aina sopivan määrän yhtä keittokertaa varten. 

Arkihaaste 17/52

Miten teen arjestani juhlaa?? No, keittämällä kahvit, tietenkin.

Ostin joitain vuosia sitten Bodumin pienen kahvimyllyn, ja nykyään kun haluan oikein hemmotella itseäni, jauhan pavuista porot ja keittelen oikein tehosumpit.

Tilasin pitkään, ja vieläkin satunnaisesti, hyviä papuja Cremalta, mutta ihan ruokakaupasta saa peruskahvipapuja melko edullisesti (siis Pressaa ja Juhla Mokkaa). Koska juon kahvia kuitenkin oikeastaan vain sen kupillisen kaksi päivässä (kotona), ei tämä tule merkittävästi kalliimmaksi kuin tavallisten kahvinporojen ostaminen.

Nyt viimeksi "löysin" S-kaupasta Arvid Nordqvistin luomupapuja, pussi on musta ja siinä on jos vaikka kuinka paljon tekstiä. Jotain REKO-tekstiäkin oli, en ymmärtänyt mitä se tarkoitti (siinä yhteydessä).  (Ah, google kertoikin enemmän, linkissä tietoja jos kiinnostaa.)
Joka tapauksessa oikein erinomaisen hyvää kahvia. Suosittelen!

Tänään kutsuin isäni avokkeineen pikaiselle kahville ja maistamaan vapun munkit, joita paistoin.
Tuota kahvia ja siihen lämmitetty ja vaahdotettu Professional maito niin avot....  *slurps*