Arki on parasta

Olipa mahtava viikonloppu. Olin vapaalla torstaina ja ajelin aamusta tekemään pari verijälkeä koirille. Meillä on tulossa koe samoihin maastoihin heinäkuun alkuun ja saatiin samalla hyvä mahdollisuus kävellä metsät läpi nähdäksemme, ettei esim. metsää ole harvennettu niin paljon talven aikana, että sinne ei voisi koetta järjestää. Ihana aurinkoinen päivä, hyvässä fiiliksessä käveltiin neljä jälkeä.

Seuraavana päivänä sitten miehen kanssa mentiin viemään koirat sinne ja tuo natiainenkin teki hyvää työtä! 👍  Ehkäpä sen uskaltaa ilmoittaa kokeeseen jo tänä vuonna.
Perjantaille oli sovittu myös kaikkien vanhempien kanssa yhteinen kahvi, joten tuon aamureippailun jälkeen pistettiin vähän kotia siivoukseen ja laitettiin pöytää koreaksi. 

Olipa ihan tosi kiva saada kaikki vanhemmat yhdellä kertaa. Eivät ole aiemmin käyneet meillä tuolla uudessa kodissa niin nuuskittiin sitten heidän kanssaan joka nurkka. Näin, miten appiukolla sormet syyhysi päästä tekemään yläkerran tulevaa makkaria. Toivottavasti sattuisi yhteisiä vapaita viikonloppuja, niin vaari saa tulla avuksi, jos haluaa. Hän on ollut meidän luottopakki kaikki nämä vuodet, mitä rakennushommiin tulee, ja tykkää tulla tekemään, kun omassa kodissa ei ole vastaavaa puuhaa. 

Lauantaina sitten pistettiin pöytä tuplaten kivaksi. Kaikki lapset puolisoineen (miinus yksi) tulivat brunssille ja istuttiinkin pitkään syömässä. 
Poika otti toisen auton lainaan ja kävivät heittämässä keikan Espoossa ja veivät auton sitten päivän päätteeksi Turkuun, mistä tytöt ottivat sen seuraavana päivänä käydäkseen mun isän luona. Ihanaa kun lapset vierailee itsenäisesti!

Brunssi on katettu

Pensasmustikkaa

Yksi lempiyhdistelmistäni: lakat ja narskujuusto

Oma porukka ♥

Tehtiin sitten vielä tyttöjen kanssa retki puutarhalle kun netti paljasti yhdellä läheisellä puutarhalla olevan vielä tyrnin taimia. Tyrni ja vadelma ovat ne kasvit, joita ehdottomasti haluan. 
Ajeltiin porukalla ja hyvä, että oli näitä hillitsijöitä mukana. Minähän olisin ostanut kaiken. Yhdestä kasvista/puusta Ipana joutui huomauttamaan, että "äiti, se ei mahdu edes autoon...." 😀

Tyrnit laatikoissaan.
Aidattuna, koska eräs valkoinen puutarhuri.... 

(ja vähän peurat ja puput)

Saattoi lähteä lapasesta myös kukkien osalta

Tupantuliais-orvokit ♥

Sattui kyllä ilmojen puolesta ihan paras mahdollinen viikonloppu. Saatiin tosiaan tehtyä pihajuttuja, kun piha on tällä hetkellä jota kuinkin tyhjä. Ehkä siitä tulee viihtyisä kesäkeidas. Ihmiselle, joka on mallia "äkkiä nyt heti valmista", tämä on vähän luonnetta kasvattavaa. 

Kelit ovat sallineet myös koirien uimaharjoitukset. Olen tosi mielissäni, että Merlin osoittaa suurta kiinnostusta vettä kohtaan ja on jo pulahtanut pariin kertaan. Kylmäähän se vielä on, mutta selkeästi sillä on halu veteen mennä. 

Sumuinen aamu pikkulammen kallioilla

Keittiö on lähes valmis. Herra Ikea on kiitettävästi toimittanut loppuja etusarjoja, ja vahingossa jopa ylimääräisen kaapin rungon... 
Pari laatikon etusarjaa puuttuu vielä, ja yhden apteekkikaapin mekanismin palautan ja teen kaapista vain hyllykaapin. Tuo apteekkimekanismi on niin hassun mallinen (kapenee alaspäin). ettei siihen lopulta mahtuisi mitään, kun kyse on vain 30 cm leveästä alakaapista. Onneksi ovat joustavia tuolla ja liiat/väärät/ylimääräiset saa palauttaa.

Yhdestä yläkaapista puuttuu vielä ovi ja kaikista vetimet

Sitten tuli maanantai. Hyvä aamu: herätys 4:37, koska miehen aamuvuoroviikko ja olin itsekin lähdössä aamuun. Käytin koirat lenkillä heti viideltä ja tulin kotiin lukemaan lehteä. Tänä maanantaina vaan ilman teetä, koska oli muutamia labroja, joista yksi paastokoe. 
On muuten kertakaikkiaan kamalaa jättää edes juomatta. Miksi juuri sellaisena aamuna oikein erikoisesti janottaakin, kun tietää, että pitää olla ilman?

No, menihän se. 

Naamasi, kun olet paastonnut....  

Kävi sillä lailla hauskasti/hassusti, että töissä pukuhuoneen ovi on tavallisesti tosi painava ja tiukka. Sitä siis tarvii kunnolla repiä. No, minä tempaisin sisään mennessäni ja se olikin jotenkin ihan löysä ja lähti kirjaimellisesti kädestä ja tömähti seinään. (Kuulin jälkeenpäin, että siitä oli valitettu ja ilmeisesti korjattu....)
Tietenkin pukkarissa seisoi pomo ihan silmät selällään. Purskahdin nauruun. "Ei, en ole yhtään huonotuulinen, vaikkakin nälkäinen kun on paastokokeita....  Niin, toi oli ihan vahinko, miten se nyt oli noin kevyt...."

Selitä siinä. Mahtoiko uskoa? 😂  Ainakin se vähän varovasti kysyi "onhan sulla aamupala mukana". 
Luuli kai, että puren joltain potilaalta pään irti ensi töikseni. 

Mutta voi veljet, harvoin maistuu kahvi yhtä hyvältä, kuin moisen jälkeen. Pääsin siis ensimmäisten joukossa piikin alle, ja kaikki kunnossa. Mahtavaa!

Kahville!!

Kahvi on tuoretuote!
Sitä pitäisi kohdella kuten maitoa, eli nauttia avaamisesta n. viiden päivän sisällä. Eli avattua pakkausta ei saisi säilytellä viikkotolkulla.

Tämä viisaus tuli ilmi jossain lehdessä ihan hiljattain. Järkytyin.

Minähän juon kahvia lähes päivittäin kotona. Työvuorosta ja vähän omasta fiiliksestä riippuen joko murukahvia tai sitten ihan pavuista jauhettua. (Moni moittii Nescafeta, mutta pakastekuivattuna se on itse asiassa kovin vatsaystävällistä ja minusta ihan mainion makuista sumppia.)

Aamulla keitän pannullisen teetä ja juon sen oikeastaan kokonaan itse, oli arki tai pyhä, työaamu tai vapaa. 

Töissä syömme aamupalaa siinä 8:30, jolloin juon puoli kupillista kahvia. (Meillä on töissä pahaa kahvia.... en osaa sanoa mikä siinä on, koska se vaan maistuu minun suussa kitkerältä, pohjaan palaneelta ja pahalta, vaikka olisi juuri äsken keitetty.) Saatan ottaa iltapäivällä toisen puolikupillista, jos töissä on sellainen rako, että kahville ehtii.

Normaalioloissa en yleensä keitä enää kahvia työpäivän jälkeen kotona. 

Jos olen mennyt aamuvuoroon esim. vapaiden jälkeen , nukun aina huonosti. Jotenkin kroppaan jää päälle tietty jännitys "soittaako kello" (vaikkei ole koskaan ollut soittamatta....) ja heräilen tusinan kertaa yön aikana tarkistamaan aikaa. Silloin kahvikupillinen tekee poikaa kun on töistä kotiin palannut!

(Kahvissa on vaan se vika, että kun hörppään kupillisen ja lähden sen jälkeen metsälenkille, se alkaa pissattaa turkasesti juuri lenkin puolivälissä, ja aika ajoin hävettää olla koko ajan kyykkypissalla kun lenkittää koiria....)

Iltavuorossa juon kahvini kotona aamulenkin jälkeen, ja hyvin satunnaisesti puoli kuppia silloin kun pidämme ruokatauon, n. 17-17:30. 

Olen nyt ostanut kahvipavut ruokakaupasta. Käytin aiemmin Creman nettikauppaa, ja toki sieltä saa ehdottomasti parhaat pavut, joita tilaan esim. jouluksi. Arkikäyttöön voin kuitenkin ostaa ihan hyvin näitä vähän helpommin saatavia (ja edullisempia). 

Löysin tuon ihanan pullon paikalliselta rompetorilta. Näin heti silmissäni miten mainiolta se näyttäisi kahvipapujen säilytyksessä.

Harmi vaan, tuo koko jutun ensimmäinen lause vei tämän ajatuksen. Nimittäin pullo ei ole tiivis, taitaa olla itse asiassa jonkinlainen karahvi oikealta käyttötarkoitukseltaan, ja pavut eivät säily yhtään sen paremmin kuin tuorejauhettukaan kahvi.

Joten pidän papuni edelleen pakastimessa ja sulatan aina sopivan määrän yhtä keittokertaa varten. 

Juhannus meni

Olin juhannusaattona aamuvuorossa ja menossa -päivänä iltaan. Mitään varsinaisia juhannusjuhlia ei edes suunniteltu.
Tulin töistä perjantaina ja lähdettiin isän luokse kahville. Siellä olikin pöytä koreana: lettuja ja muuta hyvää. Ai nam, kelpasi! *slurps*

Ja koska olen aina ollut vähän vastavirtaan monessa asiassa, päätettiin ottaa koirat autoon ja ajaa.... minnekäs muuallekaan kuin mattopyykille. Eikös se vähän edes niin mene, että "tee juhlapäivänä sitä, mikä sinulle itsellesi tuottaa iloa, äläkä ajattele mitä muut siitä ajattelevat!"

Minusta mattojen pesu on hurjan hauskaa!!! Varsinkin kun kaupunki tarjoaa hyvän paikan: saa olla melko hyvässä asennossa, matot saa kasteltua ja toisaalta huuhdeltua hyvin, ja on mankeli, ettei niiden tarvitse valua kuivaksi päiväkausia.

Aattoiltana oli muuten rauhallista pesupaikalla. (Yllätys!!)

Pari käytävänmattoa, jotka olivat käytössä Bonon ollessa pentu. Päätin talvella, että pennun jalkojen säästämiseksi jotain mattoa on pakko olla lattialla, ettei se telo niitä. Meillä kun on tosi liukas laminaatti. Ja näiden pesu on kuitenkin melko helppoa.

Joten ne olivat keittiössä ja niihin sitten karkasi pisuja..... ja kevään ovat olleet säilytyksessä.

Kuvasta ei harmikseni näy tuo sävyero, taitettu kulma on pesty ja päälle näyttävä vielä likainen. Ne oli niin eri väriset, että itseäkin vähän ällötti.

Voi veljet mikä hieno tunne kun sai puhdasta!!!  Mäntysuopa tuoksuu vaan niin hyvältä.

Kaverit sai riekkua pesupaikalla rauhassa. Siinä on todella runsaasti maastoa, mitä haistella.

Juhannuksen merkeissä otettiin sitten vielä vähän poseerauskuvaa ruusun edessä.

Tuo juhannusruusu pitäisi leikata kertaalleen alas, koska sisäosa on yhtä kuivaa ryteikköä. En vaan raaski, koska se on niin kaunis kukkiessaan eikä ehkä kukkisi pariin vuoteen leikkauksen jälkeen.

Plus että juuri juhannusruusu on niin piikkinen yksilö, että voin vaan kuvitella miten vaikeaa sen oksien järjestäminen pois pihalta olisi... huh!

Juhannus sunnuntaina sitten oli meidän vuoro kutsua isä avokkeineen kahville.

Heitin valmiin torttupohjan päälle pikaisen mansikkakakun ja täytyy sanoa, että olipa taas kiva mieli sen kahvittelun jälkeen.