Juustoansa, kevättä, ulkoilua

Suloinen vapaa viikonloppu takana. ☼

Perjantaina tein jotain, mistä tuli hyvä mieli monellakin tapaa. Suosin "paikallista", joka tosin tässä tapauksessa oli Helsinkiläinen.... pienyrittäjä kuitenkin.
Eli tilasin juustoja firmalta Juustoansa.

Koska Uudenmaan rajat avattiin, he pystyivät laajentamaan Juustotaksi-konseptiaan ja ajoivat ilmeisesti ensimmäisen kerran reitin myös Turkuun. Matkan varrella oli helppo pysähtyä tässä meidän hoodeilla ja niinpä sain paketillisen herkkuja.

Me tykätään juustoista kovasti. Itse en ole Emmentalin ystävä, lähes kaikki muut maistuvat.
Tilasin nämä tyylillä: pakkaa jotain yllättävää ja annoin hinnan. Kerroin vähän taustaa, mistä pidetään yleensä ja lisäksi mistä olin kuullut kehuja (kuten kuusenkerkkägouda....)

Perjantaina saunan jälkeen oli aivan pala taivasta istua alas ja vähän herkutella!
Jos olette liikkeellä Helsingissä ja ehditte poikkeamaan Vanhaan kauppahalliin, piipahtakaa!

Lauantaina mies lähti kaverinsa kanssa kalaan. Minä ulkoilutin koirat ja pääasiassa luin.
Ihanaa, kun voi vaan olla. Ihan rehellisesti ilman mitään suorituspaineita.

Sunnuntaina oli sen sijaan sitten aamulenkin vuoro:

Teijo on niin rauhallinen. Tälläkään kertaa siellä ei näkynyt kuin yksittäisiä ihmisiä. Tulen aina niin hyvälle tuulelle nähdessäni, miten jotkut ovat telttailleet tai muuten yöpyneet noilla tulipaikoilla.
Tulee sellainen olo, että maastoja käytetään ja niistä iloitsee moni.

Hesari kirjoitti juttua moisesta hassusta Dalgona-kahvista.
Minä kuulkaas hankin oikein sähkövatkaimen tätä varten. *nolo*

Juu ei, meillä ei ole tähän asti ollut tavallista käsikäyttöistä sähkövatkainta, pelkästään yleiskone. Mutta tuon vaahdon annoskoko oli niin mitätön, että isolla koneella se olisi vaan levinnyt pitkin kulhon reunoja.

No, kuten kuvasta näkee, tätä tavoiteltiin ja tätä saatiin. Ilmeisimmin jotain meni pieleen!
Lisäksi: meistä ei kumpikaan käytä kahvissa sokeria ja sitä tähän tuli reilusti. Mmmmmhhh.... ei hjuva.
Vaahto ei ollut ihan noin kuohkeaa lähdössäkään, halusin kuumaa kahvia joten oletus olikin, että se sulaa....

Mutta mutta. Voisiko joku nyt selittää blondille miksi haluaisin juoda kylmää maitoa ylimakean kahvinmakuisen vaahdon läpi? Tässä täytyy olle jokin jippo, jota en vaan tajunnut.

Teijolta palatessa pysähdyimme puutarhalle. Olen pitkään havitellut ja nyt sen sitten ostin: pienen sitruunapuun. Katsotaan saanko sen pysymään hengissä saati tekemään mitään satoa enää ikinä tämän jälkeen.

Puutarhamyymälä oli kohteemme, koska Madeiralta tuomassani kasvissa on vilissyt jotain ötököitä.
Pesin sen kertaalleen mäntysuovalla ja vaihdoin mullat, mutta niitä pirulaisia oli aina vaan. Suurennuslasi paljasti ne ilmeisesti villakilpikirvoiksi....   murh!
Yhtä kaikki: myrkky liotettuna multaan tappanee jokaisen. Tähän asti olen nipistellyt niitä hengiltä aina nähdessä pienillä pinseteillä.

Hankikanto

Voi veljet, mitkä ihanat vapaapäivät! Aurinkoa täydeltä terältä rapsakassa pakkasessa.

Koiralenkkejä, hyvää kahvia, kirja, vähän jotain makeaa purtavaa.... siinäpä ne tärkeimmät, joilla saa vapaapäivän tuntumaan vapaalta.

Tuosta makeasta. Ajattelin tehdä banoffee-piirakan. Mutta kun en tykkää banaaneista, jäin pohtimaan mikä hedelmä voisi korvata sen.
Purkkipersikat. Siinäpä idea. Paitsi että..... en kyllä kellekään vieraalle kehtaisi tarjota persoffeeta.

Oli kyllä tosi hyvää!! Suosittelen!
Valmiista toffeeoidusta kondenssimaidosta, purkkipersikoista ja vatkatusta vispikermasta. Pohjan tein murskatuista pipareista.

Herra tai rouva Hirvi oli kulkenut polulla.

Hankikanto hakkuuaukealla.

Bonon tassuista jäi sydämen muotoinen kuvio hangen pintaan.

Iltalenkillä taivaan värit aivan räjähtivät.

Onnellinen ulkoilija.

Nämä maisemat on kuin 50-luvun Ansa ja Tauno -filmistä.

Kevättä kohti! ♥

Arkihaaste 32/52

Alkuviikko:

Mulla on todella metkan näköinen työmatka silloin kun keli sattuu osumaan kohdilleen.

Tämä oli aamuna, jolloin katsoin jo kotona, että pientä sumua ja aurinko nousemassa. Otin kännykän varmuuden vuoksi taskuun (sen sijaan, että se olisi ollut laukussa takapenkillä niin kuin yleensä) ja kun tämä näky tuli eteen, vedin vaan sivuun ja nappasin muutaman kuvan auton katon yli.

Verrattuna viime viikkoon, tämä viikko alkoi aivan hervottoman kikattavassa seurassa. Osittain johtuen työkavereista ja tiimistä, mutta myös siitä, että ehkä se oma viimeviikkoinen PMS laukesi viikonlopun aikana. Juttu oli joka tapauksessa kaksi päivää hyvin levotonta....

Keskiviikosta lähtien olinkin sitten lomalla.
Jos ehdin tuossa valittaa hoitoalan ongelmista, tässä teille tietoisku sen hyvistä puolista: meillä ei lasketa lauantaita lomapäiväksi ja TESsin mukaan kun viikkoon varaa kolme lomapäivää (ke-pe), saa viikonlopun lomana ilmaiseksi eli viisi päivää. Myös silloin, jos olisin, kuten totesin jälkiviisaana, varannut koko ensi viikon. Olisin kuluttanut 8 nimettyä lomapäivää ja saanut 5+7 päivää vapaita.

Nyt mennään kuitenkin näillä viidellä, ja sain bonuksena ensi maanantain vielä vapaaksi eli tekee kuusi vapaata putkeen!!!

Menköön siis arkihaasteesta, koska itselläni arkea on tällä viikolla siis loma. Jei!

Pieni retki erään järven rantaan

Torstaina puolittain ex tempore: hyppäsimme bussiin Ipanan ja kaverinsa, meidän lainalapsen, kanssa, ja huristeltiin PK-seudulle.

Suuntana:

Päästin tytöt irti kun rannekkeet oli ostettu, ja istuin itse mukavaan kahvilaan taivaallisen jäälatten ja voileivän kanssa lukemaan kirjaa. Kyllä, raahasin mukanani kirjan...

Vähän kuljeskelin ympäriinsä. Emme muistaneet ennalta, mutta Hesassa alkoi koulut tuolloin ja oli ihanan rauhallista. Likat kertoi, ettei juuri minnekään tarvinnut jonottaa ja päivä oli äärettömän kaunis. Juuri sellainen sopiva retkipäivä.

Sea Lifeen hankin lipun myös itselleni. Se oli tosi mielenkiintoinen.

Ensinnäkin heti ensimmäisten altaiden kohdalla oli meneillään ruokinta ja kalahoitaja kertoi auliisti kaikenlaista niistä.

Lisäksi osuimme siihen pään yli menevään putkeen juuri kun hait saivat ruokaa, joten paljon kaikkea mielenkiintoista osui samaan käyntiin. Suosittelen!! Oli hieno.

Korvameduusat näytti niin kauniilta.

Ja pieniltä kun mietin jälleen sitä yhtä minua polttanutta....

Pitihän näistä pehmoista sitten ottaa vielä kuva.

Parasta tuossa päivässä oli idea kulkea julkisilla: on rasittavaa ajaa vasten aurinkoa illalla. Nyt ajamisen hoiti joku muu ja sain torkkua rauhassa 1,5 tuntia suuntaansa.

****

Perjantaina oli sitten vuoro vastaanottaa ihania ystäviä kylään. Ruokaa, seurustelua, saunaa.... 

Lauantaina keksittiin tehdä retki Kasnäsiin, jossa oli Meripäivät ja Regatta. 

Ennen ei olla käyty, eikä tarvitse mennä enää uudestaan. Melko laimeaa oli. Ja kylmä.

Regatasta en osaa sanoa mitään.

Hassulta se näytti eikä purjehtiminen ole koskaan ollut itselleni mikään "juttu"....

Jos meille tulisi vene, haluaisin moottoripurren.

En tykkää siitä, että kannella ei pysty olemaan kun se on täynnä "roinaa" eli noita 

köysiä ja vermeitä - lisänä se, ettei siellä ole hetken rauhaa olla,

vaan koko ajan pitää olla jotain tekemässä purjeiden kanssa.

Elämäntapana ei siis minulle.

Kotimatkalla pysähdyttiin kuitenkin tällaisessa paikassa.

Erittäin positiivinen kokemus.

Putiikki aukesi klo 13:00. 

Me olimme pihalla klo 12:20 ja totesimme, että "suljettu on".

Mies tuli kuitenkin perään huutelemaan, että kahvia saa mutta munkkeja vasta paistetaan.

Ja niin otimme kahvit ja jäätelöt, ja mies tuli tarinoimaan kaikenlaista,

siinä sivussa vaimonsa sitten paistoi meille lämpimäiset eli 

aivan tuoreet ja kuumat munkit, jotka oli kyllä niin herkullisia, että.....

Jäi erinomaisen hyvä kuva paikasta, ja otamme

vielä tarkoituksella joskus auton alle ja lähdemme tuonne pizzalle.

Lomat pätkissä vai pitkinä

Ylen uutissivulla joku työterveyslääkäri oli vakavasti sitä mieltä, että alle kolmen viikon loma on hukkaanheitettyä lomaa. Alle 8 päivän lomasta ei kuulemma ole vastaavaa hyötyä, koska rentoutumisen tunne ja hyvä fiilis alkavat vasta tuossa 8. päivän tienoilla.

Missä tämä tohtori oikein on lomaillut ja kenen seurassa??

Olen eri mieltä!! Vahvasti!

Lomahan on ihmisen parasta aikaa: ensin on se ihana loman odotus, sitten itse loma, jälkeenpäin voi vielä muistella miten kivaa olikaan.... yhdessä paketissa saa kuulkaas kolme lomaa. Tavallaan.

Edellisessä työpaikassa olin sillä lailla sitoutettu kuukauden päiviin, että tietyt asiat (veroilmoitus) tuli tehdä tiettynä päivänä kuukaudesta, joten lomailla piti vain niiden aikojen välissä. Meille ei voitu ottaa kesätyöntekijää paikkaamaan, koska opettamiseen olisi pitänyt ensin varata koko kevät, mikä oli käytännössä mahdotonta. Näin ollen kaiken minkä jätit tekemättä, löysit edestäsi loman jälkeen.
Käytännössä loma tarkoitti kolmea viikkoa heinäkuussa, koska heinäkuu oli (ainoa kesäkuukauden) viiden viikon mittainen kausi kolmannen kvartaalin alussa.
Siinä työpaikassa ei ollut puhettakaan, että jouluna olisi voinut olla pois viikon. Hah, eräänkin joulun tein vuositilinpäätöstä tapanina kun kvartaalin päätös osui siihen päivään, joten sitä edeltäviä toimia sai pyörittää vapaasti myös muut joulun pyhät.

Kun 2009 hyppäsin pois siitä juoksupyörästä, muistan kuin eilisen päivän keskustelun isäni kanssa. Äiti oli kuollut edellisenä syksynä ja isä oli yksin.
Isä oli lähdössä Thaimaahan syksyllä ja ajatteli olla siellä kevääseen. Häntä harmitti se, että meidän lapset oli vielä melko pieniä ja hän olisi joulun pois, Skypen varassa. Siinä jutustellessa jotenkin päästin suustani "niin, mullahan olis nyt ensimmäistä kertaa ikinä mahdollisuus pitää vaikka kolme viikkoa lomaa joulun aikaan...." Isän ilme muuttui metkaksi enkä edes heti tajunnut mitä olin sanonut. Loppu on sikäli historiaa, että silloin lensimme ensimmäistä kertaa viettämään joulua lämpimässä.

Nykyisessä ammatissa en ole koskaan vielä pitänyt yli kahta viikkoa lomaa yhtä soittoa. Opiskeluaikana kaikki kesät meni töissä niin, että valmistumisen jälkeen tajusin olevani aika poikki, koska en ollut pitänyt kahden viikon talvilomia pidempiä pätkiä kertaakaan vuosien 2009-2012 välisenä aikana. Kevätloma 2013 tulikin todella tarpeeseen!

Minä nautin yli kaiken siitä, että lomia on paljon ja monta. Vaikka työ on hektistä ja tehdään älyttöminä aikoina vuorokaudesta, pystyn silti heittäytymään täysillä loma-moodiin tunnin varoitusajalla ja nauttimaan vaikka vain pe-ma välisestä pitkästä viikonlopusta.

Mikä siinä muuten on, että vaikka tässä ammatissa saan paljon vapaapäiviä nimenomaan arkena, vapaapäivät ei tunnu yhtään samalta kuin lomapäivät, vaikka niitä olisi sama määrä peräkkäin kalenterissa?

Myönnän kyllä, että joskus on ollut niin rankkaa, että väsyttää ja tuntuu kuin koko vapaa valuisi hukkaan pelkän nukkumisen ja univelkojen kuittaamisen vuoksi. Tästä syystä pyrin yleensä loma-aikoina tekemään edes vähän jotain muuta kuin hengaamaan kotona, vaikka olen muuten sitä mieltä, että koti on ihmisen paras paikka.

Minulle mini-loma on päivän reissu ystävän luo toiselle puolen Suomea tai patikointireissu kansallispuistoon aamuvarhaisesta iltaan. Loma ei tarkoita aina hienoa, edeltäsuunniteltua reissua tai jotain kallista. Edellämainituille tulee tietenkin bensan hinta, mutta jos sitä ei lasketa, ainoa ostettava asia noissa olisi pakolliset suklaakeksit termarikahvin seuraksi.  =)   (Kyllä, on olemassa sellaista kuin pakollinen suklaakeksi. Ei retkeillä voi ilman. Sanoo hän, joka ei sinällään tykkää suklaasta....)

Kaikille tämä ei sopisi. On meilläkin töissä ihmisiä, joille neljän viikon kesäloma on ehdoton.
Minulle tämä ajattelu ja käytäntö sopii nyt. Juuri tähän elämäntilanteeseen ja juuri tähän ikään ja fyysiseen kuntoon. Voihan tilanne muuttua vaikka kuinka paljon.

Lomaa odotellessa!!

Vapaalla

Nyt siis ne kauan kaivatut vapaat.

Ihan sama, että palkattomana. Olen varmasti vapaani ansainnut. (Ja haha, jääpähän lomapäiviä tuhlattavaksi jos sopimuksia taas tulee. Jos ei, maksavat ne kuitenkin ulos.)

Viime töikseni vetelin 13 tuntia humppaa samoilla jaloilla (ja silmillä) ja olo on räytynyt.

MUTTA, huomenna voin vetää vaikka kolmet päiväunet ja juuri kerroin Pikkukoiralle, että tulevan viikon aikana otetaan sitten useampi kymmenen kilsaa targetiksi, joten tassut kuntoon..... 

Edu kun on aina niin älykkään näköinen, tässä se on ihan älykkäämmillään...  (Saa nauraa!)

Kuivattelee siis kylkeään laiturin penkkiin. Asia, joka harvalle tulee mieleen. Moni käyttää pyyhettä.

Muutamia lempireittejä... 

Pieni ja niin myrkyllinen

Tässä verkossa on isäntä paikalla....  yhhhh

Seuralaiset auringossa

Zilga teki taas hyvän sadon. Keräsin osin raakana, jotta hyytelö soseutuisi....

Peanut butter & grape jelly paahtoleivällä. Niin jenkkiläistä. Niin hyvää.