Kesää kohti, harrastuskausi alkaa

Tästä se lähtee, jokavuotinen harrastuskausi. Aika ajoin toivon, etten olisi niin riivatun tohkeissani näistä kokeista aina keskitalvella ja innostuisi ilmoittamaan koiria joka kissanristiäisiin ja juhliin heti alkukeväästä.... Nimittäin juuri nyt ei ilmojen puolesta kyllä hirveästi houkuttele. 

TämäKIN kevät on ollut jollain tavoin poikkeuksellisen kylmä. Eipä silti, hiljattain muistelin yhtä metsäretkeä vanhalla paikkakunnalla vappuaattona ja metsässä oli joku pieni surullinen männyntaimi julmetun kinoksen alla. Ei ne harvinaisia ole, vappulumet, täälläkään. Sitä vaan jotenkin toivoo vuosittain, että juuri tänä vuonna kevät olisi kaunis ja lämmin. Niitäkin kun on ollut. Valokuvat todistaa vuosien takaa, kun esim. pääsiäisenä 2002 kaivoin kukkapenkkiä T-paidassa ja miehet maalasivat talon ulkoseinän lautoja.

Kotipiha 23.4.24

Jos jotain iloa sosiaalisesta mediasta on, ainakin se tuo näitä muistoja. Kolme vuotta sitten oltiin muutettu ja samana päivänä oli jotakuinkin saman näköistä. Ei siis mitään uutta...

Tämän kevään osalta, ja muistaakseni muuten silloinkin, yksi jälkikoe jouduttiin perumaan/siirtämään lumen vuoksi. Nytkin asiasta käytiin melko vilkasta whatsapp-keskustelua, ja lopulta todettiin vesisateen sulattavan sen verran, että uskalletaan järjestää viikonloppuna. (Meillä ei muuten lunta ole enää kuin satunnaisia pieniä kasoja, joihin lumiauran jäljiltä jäi isompi paakku...)

Vilpoisuudesta on toki se riemu, että hirvikärpäsiä on perin vähän eikä käärmeitäkään ole vielä näkynyt. 

Ja taimet viihtyy kyllä tuossa sopivassa viileydessä siten, että kasvavat näköjään tukevavartisiksi.

Tomaatit

Harrastuskausi siis alkamassa. Toivotaan hyviä säitä ja varsinkin vähän lämpimämpää.

Iloa vappuun ja aurinkoista toukokuuta!!

Harrastuskausi

Niin paljon kuin harrastuksistani tykkäänkin, liika on liikaa.
Tämä on ollut raskain kevät by far, ja ihan omasta syystäni. Menin varaamaan kaikenlaisia menoja harrastusten merkeissä huhtikuun lopulta lähtien joka viikonlopuksi ja sitten vielä vähän päälle. 

Lisäksi veivasin niitä pojalle lähetettäviä papereita eri ministeriöiden ja lähetystöjen välillä, ja käytiin ohessa vielä auttamassa tyttären perhettä muuton jälkeisissä hommissa, kun piti lamppuja ja hyllyjä yms kiinnittää. Menty siis on kuin viitapirut, pysähtymättä yhtään.

Nyt on takki aika tyhjä.

Sosiaalisena olentona huomaan, että sosiaalisuus käy voimille. Haluaisin käpertyä jonnekin piiloon viikoksi ihan vaan kirjojen kanssa. Olla hiljaa ja vaan hengittää. 

Loma alkaa reilun viikon päästä. 

Tässä iässä ei näköjään pitäisi vaihtaa työpaikkaa ja suostua samalla luopumaan lomista. Näin parin vuoden jälkeen huomaa, ettei satunnainen pitkä viikonloppu riitä, vaan lomaa pitäisi tosiaan olla sen verran, että toipuu.

Kuvat viittaavat viime viikonlopun kokeeseen, jossa olin keittiössä töissä kun jälkikoe vedettiin läpi. Pääsin onneksi myös metsään molempina päivinä vähän, se rentoutti kummasti. Mutta vieraassa paikassa nukkuminen, ensimmäinen yö vähän viluisena, kahisevassa makuupussissa.... noh, parempiakin öitä on koettu. 

Koeviikonloppu meni sinänsä oikein hyvin!
Onneksi olen nyt muutaman viime yön saanut nukuttua hyvin, sekin palauttaa.

Jaksaa, jaksaa......  Lomaa odotellessa!

Harrastuskausi korkattu, koirien terveystutkimuksia

Kevät on kiireistä aikaa. Vaikkei olisikaan maataloustöissä.

Katselin koekalenteria sillä silmällä jo heti alkuvuodesta ja laitoin sähköpostiin ajastuksella muutaman kokeen ilmoittautumisen valmiiksi. Nyt koekutsuja on sitten tippuillut siihen tahtiin, että taitaa koko toukokuu mennä harva se viikonloppu metsässä. Kivaa!

Boogie aloitti koekauden jäljestämällä AVO2 eli varsin hyvin ottaen huomioon, että sillä on startteja alla vasta kolme. Työskentely oli ollut kivaa. Tuomari tosin oli pitänyt haukkua pystyyn, koska normaalisti meillä ei ole ylimääräistä porukkaa jäljellä.... tästä siis yksi pahuksen hukka, mutta tottumalla tämäkin vain paranee.  

Minä häärin viikonlopun metsästysmajalla ruokkien joukkoja eli ne 25-30 ihmistä kahden päivän ajan. Maukasta lihasoppaa oli molempina päivinä tarjolla aamupalan lisäksi. Ensi vuodelle suunnittelin jo munkkien paistoa, jos saan jonkun kaverin keittiöön vahtimaan soppaa.

Lisäksi Boogie kävi virallisessa silmäpeilauksessa. Geneettisesti sillä on terveet silmät, mutta koskaanhan ei voi olla varma. No, nyt tiedetään, että kirkkaan katseen salaisuus on terveet silmät. ♥

Merlin puolestaan starttasi kauden ekassa kokeessa vappuviikonloppuna. Vakaa puksuttelija, työmyyrämäinen pilkkunokka. Tasainen VOI1 vaikka pisteillä ei juhlittukaan. Tuomarikin oli sanonut, että sääli, ettei se merkkaa tapahtumia, koska sen työinto on käsinkosketeltavaa. Meille uusi tuomari.

Merlin on myös menossa terveystutkimukseen. Cockerspanielit ovat valitettavasti aika pitkälle geneettisesti selkäsairaita. Niillä siis on geneettinen ominaisuus, minkä vuoksi välilevyt kalkkeutuvat. Koko rodusta ei taida tällä hetkellä löytyä koiraa, joka olisi ns. villityyppi eli puhdas. 
Melliksen selkä kuvataan, jotta nähdään onko sillä jo alkavia kalkkeumia. Kuvausikä tälle on 2-4 v ja koska meidän Blondi täyttää kesällä sen 3 v, on ikä aika ihanteellinen. 

Ihan parasta mahdollista tulosta ei kuvista saatu. Kennelliitto lausui kuvat ihanan nopeasti eli heti seuraavana päivänä oli käytettävissä lausunto ja siellä se näkyy myös herran jalostustietokannassa. Kasvattaja oli kohtuullisen tyytyväinen. Kevytrakenteinen koira, jonka kaikki luustolliset asiat ovat ihan ok, luonne puhdasta timanttia ja työmoti kohdallaan. Miksei tätä voisi jalostukseen käyttää. 
No, en ole itse tyrkyttämässä sitä minnekään. Jos joku kiinnostuu, sitten keskustellaan....

The nenä

Tämä on jotenkin niin ihana aika vuodesta. En tiedä onko siinä perää, että riippuen omasta syntymäkuukaudesta voi olla ikäänkuin tietyn ajanjakson lapsi, mutta itse keväällä syntyneenä koen aina keväisin herääväni henkiin pitkän talven jälkeen.

Mutta kyllä on ollut kylmä viikko. Oli pakko palauttaa ohjelmistoon pitkät kalsarit ja lapaset aamulenkeille. Lisäksi työmatkat olen toivonut sellaista lapsille tarkoitettua kypäräpipoa, koska korvat on tosi kylmät pyöräillessä. Sellaisen laitan toivelistaan, kun joskus päädyn vaatekaupoille.