Helmikuun hauskat

Oli helmikuussa toki jotain hauskaakin. Stressiä ihan riittämiin tietyistä työkuvioista, mutta onneksi elämä on pääasiassa vapaa-ajalla. Siellä riitti kivaakin.

Joskus ennen joulua paikallisessa lehdessä oli mainos "The Classic Rock show". Ei mitään käryä mitä pitäisi sisällään, mutta kaveripariskunnan kanssa katseltiin mainosta ja todettiin, ettei se olisi huono tapa viettää lauantai-iltaa. Liput siis tilaukseen ja Turun Logomoon. Edeltävästi pizzat ja hauskaa höpöttelyä kaikessa rauhassa.

No tämähän yllätti sitten äärettömän positiivisesti! Mieletön keikka. Kasarin tenavalle ihan unelmien täyttymys. Puoliaikaan mennessä oli jo jammailtu niin, että penkit hetkui ja äänet oli käheänä. Vetivät siis settiin Van Halenista AC/DC:n kautta Dire Straitsiin ja sitten vähän Gary Moorea, Gunnareita, Heartia ja Deep Purplea, Queeniä, Bruce Springsteeniä jne.
Logomo on keikkapaikkana tosi kiva: paikoilta näkee tosi hyvin, tuo parvi tarjosi mahtavan näköalan ja bändi veti kyllä niin loistokkaasti. 

Toivon, että tulevat uudestaan Suomeen ja nimenomaan Logomoon.

Toinen kulttuuripläjäys oli sitten joulupukin kohdalleen osunut lahja eli liput Helsingin kaupungiteatteriin ja Moulin Rouge. Siinä taas puoliajalla mietti muistinko edes hengittää ensimmäisen puolikkaan aikana, kun niin hengästyttävän hienoa musiikkia, tanssia.....  kertakaikkiaan siis WAU!

Teatterista ei muita kuvia, koska kuvaaminen tietenkin kielletty.

Käymme lähes vuosittain jossain teatterissa ja joka kerta mietin samaa: kyllä ammattilaiset todella osaavat. Me tykkäämme näistä kevyemmistä näytelmistä, nimenomaan musikaalit ovat lähellä sydäntä. En ole nähnyt sitä 2001 tehtyä elokuvaa, toki teatteriesityksen jälkeen sekin jäi kiinnostamaan. Selvittelen voiko sen nähdä jostain palvelusta TV:n kautta. Sitäkin kehuttiin paljon, joskin musiikki on ollut tuolloin eri, koska viimeisimpiä hittejä siinä tuli läpi ohjelmiston.

Jos pystyt ja kiinnostuit, näkyy olevan syksylle vielä lippuja tarjolla. Suosittelen!

Muina, ihan hauskoina juttuina, oman ammattiosaston kokous luottamusmiesten ja työsuojelun kanssa kauniissa Naantalissa. Sattui upea päivä ja merenranta on vaan aina niin valtavan kaunis. Tuolloin oli vielä ne muutama pakkaspäivä, jolloin lunta ja jäätäkin näkyi. Nythän on ehtinyt taas sulaa niin, että käytännössä kaikki on pelkkää kuraa.

Hyvä puoli siinä: olen kulkenut lähes koko talven lenkkareissa eikä selkä ole vihoitellut yhtään niin paljon kuin tavallisesti.

Toivoisin, että alkaisivat kohta jo harjata pyöräteiltä hiekoitussepeliä pois. Se on niin terävää, että kaverin fillarista meni kumi hänen käydessään meillä. Aloittaisin itsekin pyöräilykauden, mutta tuon läskin renkaat on niin kalliit vaihtaa, jos menee heti sepelin takia...

Puolivitsillä suunnittelin pientä harjaa eturenkaan eteen, joka työntäisi sepelin edestä pois.  😂

Onneksi seuraava on jo kevätkuukausi. Mustarastas lauloi jo eilen aamulenkillä. Piti ihan pysähtyä, kun epäilin korviani.

Kuukausikuva, helmikuu

Tässä saa olla melko ylpeä itsestään. Jo toista kertaa muistaa tehdä jotain suunniteltua..... 
(Kyllä, sarkasmia ihan itseen kohdistuen äänessä....)

Helmikuun alku oli poikkeuksellisen kirkas. Ihan muutaman ensimmäisen päivän aikana nimittäin aurinkopaneelitkin heräsivät talvilevolta ja tuottivat ihan muutamia kilowattitunteja virtaa. Kokonaistuotto helmikuulta oli jo ihan mukiinmenevä. Jos sitä lumipyrähdystä ei olisi tullut pakkasten kera, kilowatteja olisi kertynyt enemmänkin. Nyt viime viikkoon osui pari päivää todella aurinkoista kylmää, mutta paneelit oli lumikuoren alla....

Lunta ei ollut valkukuusta merkittävästi, mutta kiva pikkupakkasta ja sikäli kuivaa. Aamuisin edelleen hyvin pimeää ja jälleen peurojen silmiä aamulenkin varrella. Niitä oli todella paljon syksyn puolella, mutta tuossa joulukuun puolivälin - tammikuun lopun välillä oli hiljaista eläinten suhteen. Tai sitten meidän aikataulu oli erilainen... 

Jossain vaiheessa lunta sitten tuli, olisiko siitä pari viikkoa, ja nyt föhn-tuuli sitten sulattelee lumia.

Otin varta vasten kuvan, tässä päiväys 19.2.

Eli juuri täkäläisen hiihtoloman aikaan lunta onneksi oli. Meillähän on lähellä tuo mäki, ja voi että kuulosti kivalta kun siellä lapset laskivat sekä pulkalla että pyllymäkeä hihkuen, kun päivät sattuivat olemaan kirkkaita ja lumisia.

Samoin tuohon joen toisella puolen olevalle pellolle oli vedetty latuja, joten vanhemmatkin saivat vähän hiihtolomaa.

Nyt onneksi kevättä kohti!!!

Helmikuun alku

Aivan uskomatonta, että on jo helmikuu.
Meillä on nimittäin tällaista, kuva viikonlopulta kuun alusta:

Metsässä on niin märkää, ettei vesi enää imeydy. Tuossa kohtaa on yleensä aina pieni lätäkkö, nyt kohtuullisen kokoinen järvi. Kesällä se on aivan ihana, kun koirat pääsee vilvoittelemaan kesken lenkin, osuu suunnilleen puolimatkaan.

Meidän Ipanan koulu on tältä erää ohi. Ensi maanantaina vielä omatoimisen enkun kurssin loppukoe ja penkkarit oli tänään. Lukuloma alkaa siis nyt.

Koska tässä on jo vuosia mennyt Star Wars fanina, meille on useamman vuoden ollut selvää, mikä on penkkareiden vaatetus. Ainoaksi hankaluudeksi jäi selvittää mistä sellaisen saa (eBay) ja sitten toisena se, että kiinalaisesta verkkokaupasta tilattua asetta ei saanut toimittaa Suomeen. (Puhutaan siis LELUaseesta....) Palauttivat rahat samantien ja meille jäi ongelmaksi, ettei tuollaisia aseita myydä edes lelukaupassa. Onneksi kaverilla oli rikkinäinen värikuula-ase, jota sai lainaan.

Ihanasti juuri penkkaripäiväksi osui kaunis aurinkoinen keli, pieni rapsakka pakkanen, ja niinpä otin koirat ja painuin metsään kun kerrankin oli vapaapäivänä mahdollisuus moiseen tässä säässä.

Tykkään tuosta kauniin sinisestä taivaasta ja sitä vasten piirtyvistä koivun latvoista oikein paljon. Niissä on jotain kotimaista, sellaista, mistä ajattelisin Suomea vaikka kuva olisi mistä.

Wuhuu, meillä on lunta!! Siis molemmat sentit.

Poluilla juuri ja juuri sen verran, että pystyy näkemään tossun tai tassun jäljet, kannon päällä todellakin kokonaiset kaksi senttimetriä (arvioitu katseella). 

Koska sitä ei ole tähän mennessä tullut, suon kyllä tämän olevan sitten tässä.

En halua päätyä kolaamaan kinoksia enää maalis-huhtikuussa, kiitos vaan.

Sen verran on ollut pakkasta, että pieni puronen on osin jäässä.