Näytetään tekstit, joissa on tunniste perinteet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste perinteet. Näytä kaikki tekstit

torstai 2. tammikuuta 2020

Joulu ja vuodenvaihde

Kirjoitukset menee nyt ihan hullussa järjestyksessä.... mutta helppohan se oli painaa "julkaise" edellisen jutun kohdalla, mikä oli kirjoitettu valmiiksi.
Havaitsin muuten itsekin sen hölmön jutun, että vaikka nuo mun jaottelemat kirjat on omalla näytöllä ihan siististi 10 nipuissa, ne tosiaan näyttää jakautuvan ihmeellisiin välilyönteihin julkaistuna. No, ihan sama, en aio sitä käsitellä montaa kertaa.


Tähtitaivas toivottaa tervetulleeksi kotiin

Ennen joulua kävin kahdella hyvin erilaisella, mutta kivoilla keikoilla hakemassa joulufiilistä.
Keuhkolääkärin ja kollegan kanssa käytiin Turun Logomossa kuuntelemassa Club for Fiven joulukonsertti ja sen päälle syömässä Blancossa.


Uuuuuh, mikä viikuna-halloumisalaatti!!!

Seuraavana päivänä joulumieltä rakensi jälleen Raskasta Joulua -kiertue, jolla nuo pitkätukkaiset hevirokkarit saivat allekirjoittamaan hykertelemään ja nauramaan taas! Siinä on perheellisillä, isoilla äijillä kyllä niin hyvä meininki, että huh huh. Varsinainen hyvän mielen keikka.
Meikäläinen rokkasi lopun eturivissä ja hahaa, kitaristi Tuomas Wäinölä heitti plektran joka osui ihan suoraan kohdalle. Siinäpä joulukoriste! *tirsk*


Mikä mieletön energia, vaikka väkeä oli tosi niukasti!

Kolmas tapahtuma vielä ennen pyhiä oli kauan odotettu Star Wars -saagan viimeinen osa eli The Rise of the Skywalker, jonka pääsin vihdoin lauantaina katsomaan. Fani mikä fani!

JOULU
Minähän vietin aaton pitkässä päivässä työmaalla. Fiilis oli hyvä ja tonttulauluja jaksettiin veisata aika ajoin vielä illansuussakin. Hyvällä porukalla töitä jaksaa tehdä tuollaisena erikoisempanakin päivänä. Töissä on muutenkin aika eri tunnelma just jouluna ja äitien/isäinpäivinä, kun omaiset on eri tavoin käymässä ja eri tunnelmissa kuin arkena.

Kotona oli ollut rauhallista. Mies ja Ipana olivat viettäneet aattoa kotona ja Ipana taisi poikaystävällään käydä, vaikka perinteinen "oman perheen kesken" -päivä olikin.

Joulupäivänä poika sitten noukittiin meille. Ipana tykkää ajella ja meistä on vaan kivaa, että perheessä on vapaaehtoinen kuski. Minä olin joulupäivänä lääkevuorossa (12-20) joten illalla ehdittiin höpötellä koko porukalla. Sauna lämpeni, tietenkin.
Tapanina käytettiin miehen kanssa koirat pitkällä metsälenkillä aamusta, sitten poikakin oli jo hereillä ja juotiin siinä kahvit porukalla ennen kuin minun piti lähteä töihin (taas lääkevuoroon). Meillähän on ollut usein tapana, että kutsutaan anoppi ja appiukko syömään meille joulun pyhien aikana, mutta he olivat olleet miehen siskon luona aattona ja auto oli kotimatkalla sanonut sopimuksen irti....
Niinpä mies nappasi autonsa ja lapset, yhden vielä matkalla lisää, ja ajoivat yllättämään appivanhemmat käymällä heillä syömässä ja tervehtimässä.

Viikonloppuna sitten oli meidän perheen joulun vuoro, kun olin itse vihdoin vapailla.
Ipana ajeli taas Turkuun noukkimaan isompia sisaruksiaan ja koko konkkaronkka pääsi ruokapöytään. Koska meillä on ollut vuosia periaate "jouluna syödään lempi- ja herkkuruokia", eikä kukaan ole erikoisemmin perinteisten joululaatikoiden ystävä, tarjolla oli tällä kertaa peurakäristystä muussilla, jääkellarin lohta, waldorfin salaatti ja perunasalaatti. Jälkiruokana sahramikakku, joka jostain syystä ei päässytkään lasteni suosioon, vaikka itse olen siihen kovasti ihastunut, sekä vaniljapannacotat kaikille.


Tein kaksi isoa lohifilettä jääkellarissa ja ne tuli syötyä kaikki

Ruuan päälle yllättäen jälleen sauna....  En ole ainoa saunahullu tässä perheessä.  =)
Ja saunan päälle pelilauta esiin ja haasteena tällä kertaa Scrabble.
Emme ole kovin tiukkapipoisia sääntöjen suhteen, joten turkulaisittain mm. sana "bankis" on ihan oikeaa suomea, koska Turussa sijaitsee oikeasti kapakka nimeltään Bank ja niin edelleen. Harmi kyllä, tällaiset vitsit eivät aukene kerrottuna, mutta sanottakoon, että meillä naurettiin vedet silmissä eräänkin kerran pelin edetessä. Mitäs laittavat niin vaikeita kirjaimia jakoon peliin.


Lahjoja olin ostanut tänä vuonna hyvin hillitysti.
Isot muksut saivat kookkaan paperipussukan mieheen/naiseen, ja sinne olin kerännyt erinäisiä purkkeja/pulloja, joissa mm. pyykkietikkaa, kuivattuja mausteita, chiliä, marjarouheita yms tarvejuttuja, jotka kuluvat pois. Molemmat saivat tietenkin hyviä kahvipapuja yms.
Tyttären miehelle olimme hankkineet virvelin. Hän oli siitä hyvin otettu. Kelpaa nyt lähteä heittelemään.

Keskenään vaihdoimme myös vain tarpeellisia juttuja. Sanokaa mitä vain, mutta kirjat on hyvin tarpeellisia.....


Mies oli kiltisti ostanut minulle pari yöpaitaa, joita olin toivonut, koska niissä retaleisissa T-paidoissa ei enää kehtaa liikkua, joten paiskasin tyytyväisenä vanhat roskiin.

UUSI VUOSI
Koska tämä ammatti, olin tietenkin myös uuden vuoden aaton pitkässä päivässä.
Täytyy sanoa, että vuoden viimeisenä päivänä meinasi sitten mennä kuppi nurin työpaikalla pienten resurssien vuoksi, ja ilmoitinkin esimiehille, että jos ei muuta, niin tällä ajetaan loputkin mehut ja sairaslomaa odotellessa....
Loppuun vedin avautumisen jälkeen, mutta hetkellisesti harkitsin kyllä kotiin lähtöä.

Kotiin pääsin ajoissa (klo 21), mutta tosi väsyneenä. Edes saunaan en jaksanut. Sehän on ollut yksi meidän vuodenvaihteen perinteitä. Vanhempi koira ei ole mitenkään erikoisen paukkuarka, mutta läähättelee ja stressaa kyllä välähdyksiä. Saunan hämyssä sekin rauhoittuu.
Niin keski-ikäinen olen, että olin sängyssä klo 22:10 ja unessa varmasti jo 22:13. En ole yöllä kuullut risahdustakaan. Mies sanoi havahtuneensa paukkeeseen puoliltaöin, mutta minä ja koirat vedettiin läpi yön tiedottomana. Toisaalta, erittäin hyvin nukutun yön jälkeen heräsin aamulla heti 7 jälkeen aivan pirteänä ja hyvän tuulisena (mikä ei ollut itsestään selvyys sen päivän jälkeen) ja teimme ihanan koiralenkin hiljaisessa metsässä.
Eilinen meni vielä työmaalla iltavuorossa ja nyt on edessä aivan ihana kuuden vapaan putki!

Kiitos teille, jotka olette mukana!
Ihanaa alkanutta vuotta ja vuosikymmentä!

lauantai 23. joulukuuta 2017

Joulun syömiset

Minähän olen nirsoista nirsoin ruuan suhteen.
Nirsoilun lisäksi olen melko ehdoton: kun en jostain tykkää, en siitä tykkää eikä se maistamalla siitä parane. Nih!

Joulu on tietenkin parisuhteessa se tavallaan arin aihe: miten vietetään, kenen perinteet painaa vaa'assa, mitä lapsuudenkodista tuodaan pöytään.....
Onneksi meillä on aina voinut sanoa suoraan, että "en syö", kun kyse on jostain itselle vieraammasta. Yleensä tarjolla kun on muutakin niin sitä ei ulkopuoliset juuri edes huomaa.

kuva netistä

Minä miellän perinteisen jouluruuan seuraavaksi:
- kalat
- mäti
- perunat
- kinkku/kalkkuna
- laatikot
- rosolli
- joskus sienisalaatti
- sillit

Jälkiruuissa onkin sitten variaatioita, joten ei niistä enempää.

Perinteisestä jouluruuasta minä napsin omasta mielestäni parhaat päältä: syön kalaa, poislukien ehdottomasti lipeäkalan.
Isäni tekee maailman parasta graavattua lohta ja siikaa, ja olen opetellut hänen ohjeillaan tekemään jääkellarin lohta, joka on vähän samanlainen, mutta helpompi eikä tule herkästi myrkkysuolaiseksi.

En syö mätiä, minusta perunaa saa läpi vuoden, kinkkua tai kalkkunaa maistan siivun, laatikot voin hypätä yli, rosollia maistan, sienisalaattiakin maistan jos se ei ole etikkaista, silliä en syö.

Näettekö mikä vajaa lautanen??  Nirso mikä nirso.


Tästä syystä, sen jälkeen kun olimme olleet parina jouluna maailmalla ja syöneet esim. kalakeittoa aattona (ehkä parasta ikinä!!!) tai nuudeleita ja paistettua riisiä....

Päätin, että jatkossa meillä syödään ruokaa, josta kaikki nauttii eikä jotain siksi, että niin kuuluu.
Siksi osa listasta on jopa hassu. Ipanan suurin ruokaherkku on perunamuussi. Hän söisi sitä kattilallisen ja voi syödä sitä pelkästään koulun jälkeen jos en patista laittamaan kastiketta päälle.

Meillä syötiin näin:

Alkupalat:
- jääkellarin lohi
- itse savustettu lohi
- itse tehty kotijuusto (paniikki, tämän olen pilannut hyvin monesti!)
- rosollia (Ipanan toiveesta)
- perunasalaattia
- Waldorfin salaattia (taidan olla ainoa, joka sitä syö, koska perheeni on sellerirajoitteinen)

(Unohdin pakkaseen "pötkön". Eli kylmäsavupaistista ja tuorejuustosta tehdyt napit, laitetaan paistiviipaleet paperille lomittain ja juusto päälle ja rullataan. Rullasta sitten leikataan nappeja.)

Pääruoka:
- savustettua kalkkunaa (kylmä)
- peuran filettä (lämmin)
- kermabataatteja
- perunamuussi (Ipana jälleen...)



Jälkiruoka:
- anopin taivaallista sacherkakkua
- pannacotta
- glögijuustokakku
- isot lapset oli tehneet fudgea ja tryffeleitä....  *slurps*


Lisäksi karkkihyllyn purkkien kansia voi käydä narauttamassa auki....

Noh. Niinhän siinä kävi, että katettiin kerralla kaikki pöytään ja jokainen söi mitä halusi.
Poika muotoili asian minusta parhaiten: Eikö juuri jouluna kuulu tehdä sellaista ruokaa, että kaikille jää fiilis, miten sain lempiruokaa.

Ähky olin.
Olinhan myös laittaessa "ihan vaan vähän maistanut".... jotakuinkin jokaista sorttia.

perjantai 30. joulukuuta 2016

Ostoshelv..... siis tietenkin paratiisi, täältä tullaan

Perinteet kunniaan.

Viime vuonnahan otin meidän likat ja ajoin ne Helsinkiin Itäkeskukseen shoppailemaan joulun jälkeen. Oli hauskaa, joten tänä vuonna uusiksi.
Harmi kyllä viimevuotinen kaverini makasi (varmaan saman kuin itsellä) räkätaudin kourissa eikä päässyt tänä vuonna paikalle.

Ipana sinkoutui kuin maata kiertävälle radalle kaikkien rättikauppojen kanssa, alennukset oli oikeasti tosi hyviä ja löydöt sellaisia, mitä tarvittiin. Isompi lähti poikaystävänsä kanssa katselemaan ja ihmettelemään, ja minä otin jo aamulla mukaan kirjan, joten kävin ostamassa pullon vettä ja etsin mukavan nojatuolin johon parkkeerata, ja istuin olemaan.


Maailman paras piparkakkulatte!  NAM!!

Arvostan Itiksen tapaa: siellä on todellakin useita nojatuoliryhmiä ja muita istuinpaikkoja, joissa ei ole pakko ostaa jotain juotavaa/syötävää voidakseen istua, vaan keskellä kaikkea voi rauhassa huilata ja esim. lukea.

Välillä soiteltiin ja sovittiin treffit, käytiin syömässä.
Pancho Villa tarjosi verrattain hyvän lounaan, aivan hintansa väärtti ja palvelu oli kyllä mainiota. Palaamme asiaan taas vuoden päästä.  =)


Lamput oli vähintäänkin hauskoja.


Oma annokseni oli parmesaanikanaa.

Itse ostin melko vähän. Kirjakaupasta jäi käteen muutamia askartelutarvikkeita. (En ole ikinä ollut mikään askartelija, mikä lie aivopieru iski....  ensi jouluksi olisi kyllä nyt mahdollista tehdä vaikka joulukortit. JAIKS!!)
Parit jegginsit Cubukselta -70% ja jotain pientä.


Halusin katsoa mitä oluthiiva tekee, joten sitä.
(Tähän kauppaan hakeuduin Chian siementen takia.)
Samasta kaupasta Clipperin nukkumisteetä.
Clipperin teet on hyviä.


Tigerin pakolliset: hollantilaiset vohvelit.


Eläinkaupasta tällainen. 
Olen pitkään halunnut portille kyltin, jotta kaupustelijat pysyisi pois.

Kotimatkalla pysähdyimme vielä Kasvihuoneilmiössä.
Jos ette ole koskaan käyneet, poiketkaa. Moottoritieltä pois liittymästä 20. Liittymän kyljessä lukee Lahnajärvi.

Siellä on maan parhaat ja tuoreimmat munkit ja oikein hyvää kahvia, vaikka tällä kertaa emme mitään ostaneetkaan. Siellä on myös Kanikonttori, jossa päivystää järjettömän iso valkoinen jättiläiskani sekä harmaa pienempi, Hannu & Kerttu. 

Lisäksi ihan kaikki on kaupan, mukaanluettuna tuolit, joilla istut kahvia juomassa ja pöytä, jonka ääressä sen teet. Plus ihan mitä tahansa muuta.
Siellä tällainen harakka aina sekoaa kaikkiin suloisiin lyhtyihin, kynttilöihin, kristalleihin, hilpattimiin ja muihin.....  Mutta paikka on varsin hauska nähtävyys.

Hahaa: Tänään en ostanut sieltä MITÄÄN!! 

Ihan viittä vaille kotona auton mittariin kilahti sitten jälleen uusi lukema, josta oli pakko ottaa kuva.


Auto taisi tulla meille helmikuun lopulla, silloin mittariin tuli melko pian muistaakseni 102 000 joten pari kilsaa on sen koommin ajettu.
Oli pakko pysähtyä kylässä olevien kerrostalojen pihaan ottamaan kuva, siitä on meille kotiin just se vajaa kilsa, jonka aikana kilahti se pahuksen ykkönen vielä tuohon perään.

Kaikkea sitä.....   saa ja pitää nauraa.  =)

sunnuntai 25. joulukuuta 2016

Joulurauhaa

Me aloitimme uuden perinteen. Katsotaan miten moneksi vuodeksi siitä tulee perinne, mutta ainakin idea oli mielestämme kiva ja ajattelimme koettaa sitä toteuttaa myös jatkossa.


"Minä teille tonttulakin paikan kohta näytän...."

Eli pakkasimme jouluaattoaamuna varhain koiran autoon ja huristelimme tuohon Kansallispuistoon, jossa patikoimme laavulle aamukahville. Tänä vuonna mukana oli myös piccolopullo kuoharia vähän Karon muistolle. Teijo kun oli yksi sen lempipaikoista, aina mukana innolla kun patikoimaan lähdettiin.


Pikkupikku virhe tuli tehtyä siinä, että lähdettiin niin järjettömän aikaisin (7:30), nimittäin silloinhan on vielä pilkkopimeää.....
Onneksi mukana oli yksi pieni otsalampun sukuinen tuikku, joten näimme sentään pitkospuut.
Lounais-Suomalainen keli oli sananmukaisesti karmea: vettä roimi vaakatasossa ja tuuli oli myrskyn lukemissa. Vaan meitä se ei estänyt, tosin lyhensi matkaa. Ja kahvi muuten maistui tosi hyvältä säästä huolimatta. Hänen Hännäkkyytensä oli kovin tohkeissaan pimeästä ja paikasta: Teijo on aina ollut koirien suuri rakkaus. Siellä on pitkät kivat lenkit ja ihan uudenlaista haisteltavaa aina.

Oltiin tosiaan jo 8:30 jälkeen takaisin autolla, juuri kun alkoi valostumaan.....
Kiireesti kotiin, jossa tytöt oli lämmittäneet saunan. Ehdittiin rauhassa saunoa ja laittaa vähän viimehetken valmisteluita, sitten tulikin jo Joulurauha TV:stä. Vähän kateellisina totesimme Turussa olevan melko mainio keli.



Pöytä saatiin katettua ja vieraat, tai siis jouluaterian väki, saapui paikalle juuri kun nassukka oli parhaimmillaan pois uunista. Ja vaikka itse sanonkin, olipa kyllä niin mahtavaa evästä ja aivan järjettömän ihanaa istua tällä isolla porukalla oikein rauhassa ja ajan kanssa.


Silloin kun tämän pitkän pöydän bongasin kirpparilta, mietin hetken onko se ensinnäkin liian iso meille ja toisekseen täysin naurettavan iso ylipäätään tähän huoneeseen. Tänä jouluna tuli todistettua, että jokaiselle yhdeksälle tuolille oli paikkansa ja istujansa. ♥ 


"Mulle ei ole katettu...."


Kynttilöitä oli esillä niin paljon, ettei takkaa onneksi lämmitetty, kuuma tuli nytkin.
Joulukahvit nautittiin sitten "salongin" (lue: olkkarin) puolella....


Tämä punainen kynttilä on kiva: se ei lämmitä eikä haittaa vaikka vähän Herra Hännäkäs siihen huiskuttaisi. Patterikäyttöinen led, joka värisee kuin aito tuli, mutta ei polta tai savuta.


Ainakin Ipana oli ollut kiltti. Toki me muutkin oltiin.
Tarpeellisia ja kivoja lahjoja. Paras lahja kuitenkin oli viettää rauhallinen pitkä iltapäivä yhdessä hyvässä seurassa.

Joulupäivänä sitten vähän tavallisempi aamulenkki. Olkoonkin, että kelin puolesta olisi nimenomaan kannattanut suunnata tänään sinne Teijolle: aurinkoista ja kaunista.


Väärän vänkyrän puun juurella yksi meidän lenkkien vakiopysähdyksistä: heitän sammaleen joukkoon muutamia karkkeja nuuskuteltavaksi.


Joulupäivän iltana alkaa omalta osaltani taas arki: lähden valvomaan sairaiden unta.

Toivottavasti liian monet ihmiset eivät ole tänä jouluna jälleen havainneet omaistensa huonoa kuntoa kun kerran vuodessa tapaavat....
On jokseenkin surullista, miten aina pyhinä alkaa tulla mummoa ja pappaa ovista ja ikkunoista kun omaiset huomaavat kunnon heikentyneen. Joskus kun kysyy milloin ovat viimeksi tavanneet, voi vastaus olla "äitienpäivänä".....

Hrvatska

Jouluna 2025 tehdyt ylityöt tuli maksuun tammikuun lopulla. Päätin heti, ettei yhdelläkään eurolla makseta sähkö- tai vesilaskuja, ja miehen...