Remonttia ja jouluhössöttämistä

Ei vuotta ettei jotain uusittavaa. Tänä vuonna siis ulko-ovi mutta myös vihdoin nuo olohuoneen tapetit. Löysin jo viime vuonna mielestäni sopivan Boråstapeterin tapetin, mutta asia on jäänyt. 
Nyt tilasin vihdoin näytepalan, ja olimmekin tovin hyvin ihmeissämme sen suhteen. Näytti kovin hailakalta mainoskuviin nähden, olin odottanut kirkkaampaa, keltaisempaa.

No, tämä vuodenaika on mitä mahdottomin tehdä vertailua valoisuuden suhteen, koska ei ollut kirkkaita päiviä, jolloin olisi nähnyt käyttäytyykö värit auringossa siten kuin kuvittelin, että näyttävät keltaisemmalta. Huoh!
Lopulta päädyttiin tilaamaan mainoskuvien perusteella juuri tämän koepalan mukaan, menee sitten syteen tai saveen. Olohuone toisaalta saa olla yleisesti rauhallisempi tapetin suhteen. Ehkä kirkkaampi keltainen olisi häiritsevä aurinkoisena päivänä. Pääasia, että pääsen eroon tuosta kylmänsävyisestä ihmeellisestä männyn runko -mallista, jota olen pitkin hampain sietänyt tässä vuosia.

Ennen repimistä

En sano, etteikö tämä voisi olla ihan kiva. Mutta ei omaan makuuni. 

Enkä pääse yli siitä, että noita samanlaisia kimaltelevia "latvoja/oksistoa" on joka metrillä....

Eikä ole ollenkaan "runkoa" vaan koko matkan tätä latvustoa.

Mies oli iltavuoroviikolla ja irrotti aamulla nopeasti olkkarin tietyt pikkuhyllyt, jotta sain kerätä vaan irtokamat muovilaatikkoon ja "toteuttaa itseäni" repimällä tapetteja. 

Uudet tapetit on tilattu, mutta ei tietoakaan missä menevät. Tuohon pohjatyöhön menee kuitenkin huomattavasti enemmän aikaa kuin varsinaiseen tapetointiin, joten kiva aloittaa sotkeminen ajoissa.

Tapettien saapumisen kanssa oli outoja ongelmia. Tai no, ongelmia ja ongelmia. Tilauksen tekemistä seuraavana päivänä sain asianmukaisen viestin paketin lähettämisestä. Siinä oli seurantanumero, joka ei kuitenkaan johtanut mihinkään. (Koska yleensä esim. Postin tai Matkahuollon numero avaa heidän oman sivuston ja kertoo missä paketti kulkee.)

Odottelin kuitenkin rauhassa, kunnes jossain kohtaa tajusin, että 5-6 päivän sijaan nyt on mennyt 12 päivää tilauksesta ja mitään ei kuulu. Lähdin etsimään sivustolta aspan yhteystietoja, ja päädyin lukemaan myös arvosteluja, joista selvisi, että käyttävät kuriiripalvelua toimituksiin. No, kuriirin sivuilta tuo numerosarjakin paljasti paketin olemassaolon, olisi lähtenyt palautukseen seuraavana päivänä....  Mitään tietoa sen saapumisesta ei siis tullut ja ilman satunnaista vahinkoa arvostelusivustolle en edes tietäisi millä kuljettivat. 

Pääasia kuitenkin, että tapetit löytyivät.

Huoneen ilme muuttui heti lämpimämmäksi.

Hyvin tavallinen, ehkä jopa vähän tylsä kuosi, 

mutta lämpimänä sävynä tuli ihan erilainen fiilis olkkarissa.

Oven kanssa kävikin sitten niin uskomaton munkki. Itse asiassa minulle tehtiin pieni sievä källi asian tiimoilta. 😃 Oven toimitus oli siis sovittu vk 49 ja asennus myöhemmin samalla viikolla. Olivat kuitenkin soittaneet miehelle, että sopiiko tuoda aikaisemmin ja sehän sopi. Se, mitä mies ei myöskään tiennyt luvatessaan, oli, että asennusporukka tuli samalla. Mies taas oli pekkasilla sattumalta, eli kotona.... eikä ryökäle kertonut mitään.

Minä siis kävelin työpäivän jälkeen kotiin ja pääsin parvekkeelle asti ennen kuin tajusin: siis ovi on vaihdettu. Hihkuin siinä "MITÄ IHMETTÄ?" ja "EI VOI OLLA TOTTA!!" ennen kuin menin sisään. Ai että!!

Näkymä ulkoa

Kuistilta sisältä

Lauantaina siis aamulenkin jälkeen operaatio "kuisti kuntoon". 
Se olikin aika luokattomassa kunnossa; kaikenlaista säilytettävää kun tuppaa kertymään kaikille pinnoille, joten syvä huokaus. Jospa taas vaikka kuukauden verran pysyisi kurissa.

Kun ei ole koolla pilattu kuisti, ja runsaasti toimintoja, on kaiken säilyttelyn kanssa aina hommaa.

Ainakin hetken siisti.

Aamulenkillä oli satumaisen kaunista!

Jouluvalojahan piti tietenkin viritellä. Lisäksi törmäsin Pinterestissä (oi, kieltäkää moinen appi minulta tyystin....) pariin hauskaan askartelu-juttuun, joita lähdin toteuttamaan. No, jotain sain aikaan ja hauskaa oli (ja tervaiset kynsinauhat puolen viikkoa....), mutta ei kiitos askartelua taas enempää. 😂

Narusta veivattu tähti, johon levitetty runsaasti tervaa.

Tuoksuu ihanalle saunassa.

Eteistä

Löysin itseni myös pohtimasta pitäisikö joulun ajaksi vaihtaa olohuoneen verhot jouluisiin. APUA!! Olin kuvitellut päässeeni näistä hapatuksista. Joskus lasten ollessa pieniä vaihtelin tekstiileitä sesongin mukaan, mutta viimeiset 15 vuotta ollaan menty ihan niillä, mitkä on valittu ja korkeintaan laitettu vähän pöytäliinaa tms pientä valojen lisäksi. Takuulla ensimmäinen dementian oire! 😀

Siihen se sitten lähti....

Jotenkin sytyn joululle vuosi vuodelta enemmän. Varsinkin nyt tullut ensilumi (21.11.) oli aamulla niin älyttömän kaunista. Olin ihan haltioissani koirien lyhyellä aamulenkillä, kun maailma oli puhdas ja valot kimmelsi lumen joukosta kauniisti.

Tietä aamulenkillä

Pihan tuija

Valosarjoina tuhannen kirjava sekä valkoinen

Pihalla on ihanaa, kun on valoja. Pystymme tulppaamaan nuo liiketunnistinvalot siten, että aamulla, kun menee autotalliin, syttyy valo, jolloin ei tarvitse kompastella, mutta esim saunasta vilvoittelemassa ollessa pihavalot pysyvät pois. On kivempi istua saunan kuistilla pimeässä ja noiden kausivalojen kanssa, kuin täysin kirkkaassa loisteessa....   meillä kun on suora näkymä kadulle saunan kuistilta ja saunomme usein sillä lailla aikaisin, että lenkkeilijöitä yms menee vielä ohi.

Joulukalenteriksi tänä vuonna kahvia. 25 erilaista pussia, kuulostaa aivan ihanalta! En muista enää missä tähän törmäsin, mutta tiesin samantien, että tämä on kalenteri meidän makuun. Juomme yleensä kupilliset työpäivän jälkeen ennen koiralenkkiä ja muuta päivän askaretta. Nyt siis päästään maistelemaan ja ajattelin laittaa vähän muistiin, jos jokin tietty on meistä parempaa kuin joku toinen, ja mahdollisesti tilata vaikka puolen kilon pussillisen jouluksi. 

Remonttireiska päivää

Se alkoi jo vuoden viimeisenä päivänä jatkuakseen heti aamusta.... nimittäin WC-remppa.
Siellä oli vanhastaan kellertävät, kutsuin niitä nikotiininkeltaisiksi, tapetit, joissa kukkia ja bling blingiä. Ei minun makuun. Varsinkin se jotenkin tunkkainen keltainen teki naamankin ihan valjuksi aamuisin kun joutui itseään peilistä katsomaan.

Ei tästä ehkä suoraan näe tapetin keltaisuutta...

Kukkakuvio kyllä näkyy.

Aloitin uudenvuoden aattona ja jatkoin yöllä ja seuraavana päivänä. Tapetti oli onneksi kiinnitetty niin, että se irtosi kiitettävän helposti vähän kostuttamalla ja tausta oli kerrassaan mainiossa kunnossa eli pohjatöitä ei tarvittu.

Kuka ikinä WC:n oli aikanaan tehnyt, oli tehnyt hyvää jälkeä. Olihan sotku tietenkin mieletön kun tapetinriekaleita oli kaikkialla ja kamat säilössä mikä missäkin... 

Meillä kuitenkin oli ylimääräinen valkoinen tapettirulla, joten kustannukset olivat työaika ja vaiva. Edes listoja ei tarvinnut hankkia uusia, kun mies otti vanhat kauniisti pois ja pystyi käyttämään ne uudestaan.

Raikas ja valkoinen.

Vessassa tarvitaan kuitenkin aina säilytystilaa. Ihmeellisiä asioita ihmiset joutuvat hilloamaan ja jos jotain olen oppinut vuosien varrella, sen, etten ihan kaikkea heitä heti pois. (Nyt heitin aika tavalla sitä kohta 3 vuotta hillottua....)

Valitettavasti huoneen minimaalisen koon vuoksi lavuaari on mitättömän pieni ja takuulla vanha kuin Mooses. Eivätkä nuo näkyvissä olevat putket nyt mitenkään koristeelliset ole...
Siihen ei saanut mitään kivaa tai järkevää alakaapistoa, joten sen verran hassasin, että tilasin lopulta Netraudasta uuden lavuaarin ja siihen kiinteän alalaatikoston. 

No, se ei tietenkään mennyt kuin Strömsössä. Tilasin laatikoston+altaan 30.12. Netrauta lupasi toimituksen 4-7 päivän sisällä. 
Kun tilauksesta oli 10 päivää eli reilun viikon päästä maanantaina, laitoin viestin, että mikähän juttu, kun edes seurantakoodia ei olla lähetetty... 
No, siinä vaiheessa ilmeisesti kaupassa huomattiin, että "kas, joku on jotain oikein ostanut" ja alettiin puuhata sille kuljetusta. Lopulta, 13 päivää tilauksen jälkeen (perjantaina), sain viestin, että kuljetusyritys tulisi tuomaan sen kotiin seuraavana maanantaina. Soitin Schenkerille, josta älyttömän ystävällinen ja hyväntuulinen nuori mies selvitti asiaa ja kertoi, että laittavat laatikon Helsinkiin lähtevän auton kyytiin ja se tulisi vielä samana iltana. Ja niin tuli, kotiin asti. ♥  Uskomatonta palvelua!

Onpahan laatikosto.

Ja nyt silmään ottaa nuo oven viereiset hyllyt, kun on sahattu eri tavoin. 😞

Levyä vielä on, joten voi olla, että menee siltä osin uusiksi.

Toinen onnenkantamoinen kävi peilin suhteen. Minähän olen varsin aktiivinen torin ja muiden kirpparipalstojen seuraaja. Jostain syystä en kuitenkaan ollut edes hoksannut ajatella moista ennen kuin mies kysyi olinko katsonut peilejä sieltä. Ja simsalabim: Turussa oli juuri Ikeasta havittelemani peili puoleen hintaan. 

Ei silti, peilinhakureissu ei tullut kuitenkaan halvaksi, koska pysähdyin lisäksi Mustin & Mirrin myymälässä. Meillä on yksi koiran talvitakki liian vähän ja nuo kovat pakkaset tekivät ulkoilusta hankalaa. Joten kävin ostamassa toppatakin kokoa 55cm. Se ei valitettavasti ollut halpa, eikä niitä käytettynä oikein mistään löydy, mutta toisaalta meille tuskin tarvitsee ikinä ostaa uutta takkia enää.

Kiinalaisen kaupan hyllyt.

Kuvaavaa, että näiden toimitusaika oli lyhyempi kuin laatikon ja lavuaarin.

Remonttivauhtiin päässeenä aloitettiin myös eteisen maalaus. Lattia on harmaa. En todennäköisesti olisi itse valinnut tätä nimenomaista laminaattia, mutta en halunnut missään nimessä lähteä myöskään lattioiden vaihtoon. Sen sijaan edellisellä asukkaalla on ollut tapa, jossa keittiön kaappien ovet oli "kerman keltaista" (tämä on se nikotiinisävy minusta) ja samoin seinät oli maalattu samalla sävyllä. Jotenkin tunkkainen ja likaisen oloinen. Kaappit olisi menneet hyvin valkoisten seinien kanssa, yhdistelmänä aika tappava. No, eteisessä on valittu se harmaa lattia ja viereen sitten saman harmaa seinä. 

Harmaata harmaalla.

Tosin kirkkaudesta johtuen sitä tummuutta ei kuvasta erota.

Näin Skandinaavisen "joka paikassa pelkkää valkoista ja harmaata" tyylin tykkäjänä jopa minä olin hämmentynyt, että nyt on ehkä vähän liikaa. Mutta kuten sanottua, koska talo oli muuten täysin muuttovalmis aikanaan, tässä on ehtinyt katsella ja miettiä.

Koska valkoista maaliakin löytyi iso purkillinen, ei ollut homma eikä mikään viettää pakkaspäivää tyhjentämällä kaikki ja vetämällä iloiset Suomen-siniset maalarinteipit suojaksi ja aloittamalla homma.

Kun ovi on valkoinen, erottaa, että harmaa seinä

oli oikeastaan aika tummaa harmaata

Vaaleasta ilmeestään huolimatta maali olikin yllättävän tummaa ja vaadittiin useampi kerros, että se peittyi kokonaan. Mieshän totesi toista kerrosta vetäessään, ettei aio jatkossa ostaa jotain halpismaalia Tokmannilta, koska työnmäärä on infernaalinen. Hän hakikin sitten pikkupurkin maalia rautakaupasta ja laittoi kolmannen kierroksen vielä.

Raidallisuus näkyy hyvin. =( 

Ja siniset "listat" on kyllä hauskat. Väliaikaisena.

Maalarinteippi on siis nykyään sinistä.

Lopputulos oli iloinen. Tavarat paikalleen ja kunnon siivous. 

Tosin vähän olmi eteinen kuitenkin on. Kaipaisi väriä. Jos olisin tajunnut hankkia tuon peilin edes mustilla kehyksillä, olisi jotain särmää.... 

Kovin on valkoista. 

Suorastaan häikäisee...

Onneksi teetin suuren määrän valokuvia, eri kokoisia, perheestä. Hankin myös mustia valokuvakehyksiä, joten taidan luoda jonkinlaisen kollaasin yhdelle eteisen seinälle värin vuoksi. Yläkertaan menevät portaathan on jo valjastettu valokuville ja siitä seinästä tykkään valtavasti. 

*****

Seuraavaa remonttikohdetta ehdottelin jo. Meiltähän jäi viime talvena tapetoimatta olohuone, vaikka siitä puhuttiin. Nytkään asialla ei ole kiire, mutta lähinnä ajatuksena, että tapettia voisi alkaa katsella ja laskea menekkiä. Meillä on olkkarissa kahdella seinällä rauhallinen valkoinen tapetti ja kahdella kuviollinen, minusta hyvin outo "männynrunko"tapetti, vaihdeeksi kunnon bling blingillä...

Oikeastaan tarkoitus on laittaa vain tehostetapetti noiden puunrunkojen sijaan. Värimaailma on vähän hakusessa. En haluaisi olla pelkästään valkoinen-harmaa-musta -tyyppi, vaan vähän väriä, kuten yläkerran TV-olkkarissa. Keltainen/valkoinen leveä raitatapetti kiinnostaisi. Kaunis hento keltainen tekisi lämpimän ilmeen.

Mutta toistaiseksi pidetään pieni tauko. Remontin suhteen. Kaikkea muuta kivaa voi suunnitella.

Vielä vähän ja sitten sisustus (hupsis, se tulikin valmiiksi....)

Plaah! Vielä olisi telkkarin tausta työn alla. Ei siinä muuten, mutta kun telkkarille ei ole olemassa jalkaa, se pitäisi ripustaa jonnekin seinälle siksi aikaa eikä uusiin tapetteihin nyt herrantähden voi ruveta tekemään reikiä yhtä väliaikaista sijoitusta varten. 😟

yläkerran peli-olkkari

Niin, en sitten ostanut lankoja ja alkanut käsivarsi-kutoa. Onneksi on olemassa ihmisiä, jotka osaa ja taitaa. Olen ko. henkilöltä tilannut aiemminkin virkatun maton ja kun laatu on oivallinen, oli turvallinen mieli tilata tämä kun sen netin ihmeellisessä maailmassa näin.

Olin jo ennalta päättänyt, että otan teemaväriksi tällä kertaa keltaisen. Meillä ei ole koskaan ollut aiemmin keltaista huonekaluissa tai sisustuksessa sen kummemmin. Koska omat hiukseni ovat sellaiset raivostuttavat vaaleat, jotka taittavat herkästi keltaiseen, koen aina itseni ihan banaaniksi, jos joudun pukemaan jotain keltaista. 

Mutta tässä: voi pojat miten iloiseksi tulin. Koko huone tuo keväisen pirteän fiiliksen.

Kunhan saamme vielä valot paikalleen, sohvalla on ihana lojua joko TV:n ääressä tai kirjan kanssa käpertyä huovan alle.

*****

Muuten, tiedättekö mikä on takuulla toimivin vaihdevuosilaastari??

- metri jesaria miehen pään ympäri kiedottuna! Sen vaikuttavuudesta kuumiin aaltoihin ei tosin ole vielä tieteellistä näyttöä, mutta todistettavasti pitää yöt rauhallisina ja hiljaisina!

(Heko heko!)

yksi vaihdevuotinen

*****

Takaisin sisustukseen ja tapettihommiin.

Eihän se sitten lopulta ollut kuin yhden iltapäivän ponnistus. Mies irrotti TV:n ja laittoi sen sängylle. Pieni motivaattori hoitaa homma päivässä, että pääsee nukkumaan.... 😁

Vanha tapetti irtosi todella helposti kokonaisina vuotina, ja koska tuo seinä oli hyvin pitkälle suoraa ja tapetti valkoista, sen laittaminen paikalleen oli helppoa. 

Minähän tietenkin halusin taas oman kädenjälkeni tuohonKIN nurkkaan ja pakko oli askarrella sinne vähän kiviä. Tiedä sitten kenen mielestä valintamme on täysin hirveä. Oikeastaan ihan sama. Mehän tuolla asumme ja itselleni on lähinnä tullut nyt olo, että tästä tulee meidän pääolohuone ja alakerta jää ns. kirjastoksi, koska kirjahyllyt ei mahdu yläkertaan korkeuden puolesta.

PS. TV:n alla tyttären uuteen kotiin tuleva TV-taso.

Tähänkin tulee jotain muuta. Pelihylly (lautapelit, noppapelit yms)

Pinterestin ihmeellinen maailma sen sijaan. Voi hyvä tavaton! 

Jos kaikki ne ideat voisi toteuttaa, joita olen tähän mennessä haalinut, tarvitsemme yhden sata neliötä lisää tilaa kaikelle. 😀

Ottaen huomioon miten vähän loppujen lopuksi meillä käytetään alkon tuotteita, on jokseenkin huvittavaa miten isot kicksit sain näistä ideoista. Mutta pakko siis saada oma viinipullokaappi.

Ja päälle orkidea ja sille kasvivalo.

Pakko!

Mies ja poikahan rämpyttää kitaraa, ja molemmat voi lähes kirjaimellisesti pahoin nähdessään tämän. Pojalta tuli melko epätoivoinen viesti, että "äiti, mun kitaroihin ei sitten kosketa".... mutta ilmoittelin asiasta jälleen somen ihmeellisissä ympyröissä ja kas, meillä on romukitara, jota saan alkaa tuunaamaan.

Eiköhän tästä lisää seuraa....  be warned! 

Tapettihommia

Miten paljon ihminen voikaan iloita siitä, että se saa repiä tapettia irti seinästä?
Joku alkukantainen ihana tuhoaminen, ihan luvan kanssa.

En ollut kovin paljon tämän yläkerran tapetin fani alunalkaenkaan, mutta pakko myöntää, että mikään iso remontti ei houkutellut silloin heti muuton jälkeen. Lisäksi silmä tottuu kummasti eikä se lopulta NIIN pahalta näyttänyt.....

Mutta sitten tuli eräs ruskea pikkukoira, joka pureskeli kolmelta eri seinältä tapettiin melkoiset vekit ja repi seinät aika karmeiksi. 

Joten eräänä lauantaina aamulenkin jälkeen käsi vaan sattui osumaan, ja kas, se lähti itse asiassa tosi helposti lähes koko vuotana pois. Oli taidettu liisterissä säästellä, mikä oli oikein kiva juttu.

Koska oltiin ostettu melko tavallista valkoista tapettia pari rullaa, laitettiin sitten tuohon kulmaan sitä. Idea oli tehdä toiselle seinälle tehoste, koska tällainen tehoste-tyyppinen tapetti voisi olla turhankin railakas jos sitä olisi koko huoneen mitalta...

Muutama hauska ilta oli, kun poistettiin tapettia myös muualta. Sillä lailla hankalaa, kun huonekaluja ei saanut toiseen huoneeseen, niin aina oli joku sohvan kulma tiellä.

Mies kuitenkin löysi TV:stä kanavan, jolta tulee pelkkiä musiikkivideoita, oikein kasarin MTV-tyyppinen juttu, ja mehän luukutettiin 80-90-lukujen hittejä siinä repiessä. Oli oikein hyvä fiilis.

Jostain syystä tälle isolle seinälle liisteriä oli riittänyt, mutta sitten keksittiin, että kastelemalla pinta oikein märällä rätillä irtoaa hyvin isoina laattoina. Sotku oli toki miehekäs ja nuo märät tapetinriekaleet tahtoi takertua lattiaan, joten joka ilta sai huolella siivota tekemänsä sotkun.

Jossain kohtaa seinä oli sitten tapetista puhdas ja mies paklasi kolot. Siinä vaiheessa tuli ikävä deja vu siitä katastrofaalisesta kylppäriremontista. Huh! Oikein kylmät väreet meni, kun muistan miten lattiakaivo valettiin umpeen ja muuta. Sehän oli kunnon camo-kuosi siinä kohtaa kun remppareiska vakuutteli sen olevan ihan sen näköinen kuin oli tilattu.

(Aasinsiltana muuten: jälkeenpäin olen lukenut lisää tuosta mikrosementistä ja se pitää ehdottomasti kosteissa tiloissa lakata pinnalta useaan kertaan, että on sitten vedenkestävä. Ja kertoman mukaan ei kestä kuin viitisen vuotta ja alkaa kaivata uutta lakkaa, erityisesti lattiassa. Oli kuitenkin onni onnettomuudessa, ettei siitä tullut valmista, koska tästähän meille ei puhuttu mitään. Siinä talossa olisi ollut miehekäs kosteusongelma, jos homma olisi mennyt putkeen...)

Amazon toimitti tapettipaketin ajallaan, itse asiassa etuajassa.

Miehen pelottelut siitä, että olen tilannut vahingossa jotain nukkekoti-kokoa todistettiin vääräksi ja niin vaan uutta paperia alkoi siirtyä seinään.

Ei, keskeneräistä työtä ei saisi koskaan julkistaa, mutten vaan malta.

Tadaa:

Viinikellari-ilme vintissä

Huoneesta tulee siis kellarimainen TV-olohuone. Vähän tässä kuvassa värit vääristyy kylmän luonnonvalon ansiosta. Toisaalta meille tulee yläkertaan tarkoituksella ihan vähän kellertävät lamput, siis väriltään. Lisäksi, jos raaskin, tuohon seinälle tulee muutama hylly, ainakin viinipullotelineeksi, ehkä laseillekin, ja toki haaveilen jostain huonekasvistakin, jolla olisi oma kohde-kasvivalo.

Sohvalle hankitaan ruskeansävyinen peite (nykyään sininen), matoksi tilasin ihanan keltaisen käsinvirkatun ja mahdollisesti sitten jotain muutakin....

Puuta, mustaa takorautaa, kettinkikiinnityksiä, sellaista rouheaa rustiikkista. Katsotaan mitä kaikkea. Kaiken kun ei tarvitse olla valmista ensi viikolla. Minulla on selkeä visio ja en ajatellyt tyytyä vähempään, joten joidenkin juttujen hankinta saattaa kestää, jollei oikeannäköistä osu kohdalle.

Tähän liittyy sellainen tietty kyllästyminen näihin perus-Skandinaavisiin "laitetaan pelkkää valkoista ja peräti räikeää harmaata tehosteeksi" juttuihin, joista toki itsekin tykkään edelleen ja esim. meidän alakertahan on hyvin pitkälle sellainen. Jotenkin kaipaan sellaista toisenlaista. En välttämättä värikästä siinä mielessä, että esitellään koko värikartta, mutta nimenomaan maanläheisiä kauniita värejä ja sellaista pehmeyttä ja lämpöä noiden kylmien ja kalseiden jälkeen.

Näin jo itseni hetkellisesti tekemässä käsivarsi-neulomista, mutta onneksi käsitöitä harrastava ystävä herätti haaveunista muistuttamalla, etten ole käsityöihme. Mutta lämpimästä ja pehmeydestä puheenollen, siis huopa/torkkupeitto.... omin pikku kätösin tehty. Joo. Ja kuten kaveri kertoi; langat maksaa ihan järjettömästi ja sitten joku koira syö sen seuraavana päivänä, koska on mamman hajuinen ja ihanan pehmeä....

Lisäksi vitsillä koirieni kasvattajille: koska alakerta on valko-harmaa-musta, sehän on kuin meidän Bono, niin yläkertaan tulee tuo valkoinen ja kaunis konjakinruskea, mikä on meidän pikkupojat. 😀

Nämä sain liisteröidä ihan itse.

(Takana se valkoinen perustapetti)

Koska itse osallistuin tapetointiin vain avustavana käsiparina, oli siinä sohvalla istuessa liikaakin aikaa. Olen tietoisesti vältellyt jo vuosia menemästä Pinterestiin, koska herkästi koukuttuvana voin vaan kuvitella.
No, sorruin sitten. Olen plärännyt puhelinta AIVAN LIIKAA! 

Mies-parka. Hikoili jo tapetoidessaan, puhumattakaan kun aloin luettelemaan ideoita, joita Pinterestistä sain. Toisaalta hän tykkäsi myös monesta ja innostui aika tavalla parista jutusta, koska osaa itse näitä asioita myös tehdä. 

Katsotaan mihin tämä menee.

Kunhan huone saadaan kokonaan valmiiksi ja siivottua, ehkäpä uutta kuvasarjaa siitä...