Näytetään tekstit, joissa on tunniste palokuntanaiset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste palokuntanaiset. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 6. toukokuuta 2020

Toukokuu

Vappu sitten tuli, oli ja meni.
Omalta osaltani olin vappuaaton töissä ja päivän pitkässä päivässä töissä niin juhlimiset jäi melko vähälle.

Mutta hei: simasta tuli hyvää!!! Aika niukasti siihen kehittyi hiilihappoa, mutta maku oli mainio.


Ennen vappua teimme parin palokuntanaisen kanssa pienen vappuyllätyksen: paistoimme 7 litran taikinan munkeiksi, ja naisten pj sitten pussitti ne ja jakoi naisille, veteraaneille ja miehistölle kotiin. 
Hauskaa oli, vaikka olihan se 4,5 tunnin paistaminen melko urakka ja rasva haisi nenässä (ja hiuksisa!!!) vielä seuraavana päivänä....

Tämä siis keskiviikkona.
Munkkien suhteen en antanut periksi, vaan paistoin kotona vielä satsin lauantaina.


Pari ruokavinkkiä haluan jakaa.
Törmäsin Iltasanomissa perunasalaattiohjeeseen, joka kiinnosti, koska olen sitruunafani.
Testasimme tämän vähän muunneltuna, ja suositus on vahva. Tätä teen uudestaan.

Kirpeä sitruunainen perunasalaatti

kilon verran perunoita
lime

Harjaa perunat ja lime, laita kattilaan. Kaada vettä sen verran, että peittyvät. Lisää suolaa. Keitä napakaksi, ei yhtään liian kypsäksi etteivät hajoa. Valuta ja puolita perunat, poista lime.

Kastike
1 dl öljyä
1 rkl hunajaa
pari limeä
sitruuna
3 kynttä valkosipulia
salotti- tai punasipulia

Pese ja raasta kuoret sitruksista, purista mehu. Kuori ja murskaa valkosipulit, pilko sipuli pieneksi, sekoita kaikki ainekset ja kaada vielä lämpimien perunoiden päälle.

Sokerimaissit (meiltä jäi nämä vahingossa pois)
25 g voita
1,5 dl ruskeaa sokeria
4 dl maissia

Kuumenna voi ja sokeri paistinpannussa, paista maissia voi-sokeriseoksessa n. 5 min kunnes maissi on hieman karamellisoitunut. Kaada perunasalaatin päälle.

Koristele limeviipaleilla.

kuva Soppa365

Jälkiruokavinkkinä jaan tällä kertaa hauskan sitruunaisen juustopiirasohjeen. Yllätys, sitruunaa tässäkin.
Halusin tehdä piirakan/juustokakun, jossa ei olisi liivatetta, koska olin olevinaan niin kiireinen, etten ehtisi niin montaa työvaihetta...
Tästä tuli iso piiras, vuoka oli n. 35 cm halkaisijaltaan, tavallinen piirasvuoka.

Pohja
14 kpl Digestive-keksejä
valkosuklaata (Pandan levy 140 g)

Alunperin olin ajatellut sulattaa suklaan ja sekoittaa sen "voina" keksimuruihin, mutta päädyin vaan sekoittamaan ne kuivina ja taputtelemaan vuuan pohjalle. Vähän se ottaessa oli haitta, mutta toimi itse asiassa kiitettävän hyvin.

Täyte
sitruuna
lime
400 g Philadelphia-juustoa
1 prk vatkattavaa vaniljakastiketta
1 dl sokeria

Pese ja raasta sitrusten kuoret, purista mehu yhteen lasiin.
Vatkaa vaniljakastike paksuksi vaahdoksi, sekoita joukkoon juusto ja sokeri, lisää kuoriraasteet ja n. 0,5-0,75 dl mehua. Jatka vatkaamista, kunnes seos on paksua. Maista ja lisää tarvittaessa sokeria.

Kaada pohjan päälle varovasti, jos pohja on muruisa. Laita jääkaappiin jähmettymään vähintään 4 tunniksi. Se tosiaan jähmettyi ihanan moussemaiseksi, lieneekö sitruksilla osuus tähän.

Suklainen pohja oli tosi hyvä vastapaino kirpakalle mousselle.


Kevät olisi siis virallisesti täällä.
Ilmojen puolesta onkin. Lisäksi mies oli nähnyt pääskysiä lentelemässä, joten pääskysestä ei päivääkään....

Pihan männyssä olevaan pönttöön on sinitiainen tehnyt ahkerasti pesää. Pienet näreet nokassa se lentää puuhun ja katselee tarkkaan ympärilleen ennen kuin menee sisälle petaamaan. Onneksi koirista irtoaa hyvin karvaa niin saavat pehmoisen pesän.

Katsotaan antaako tämä epidemia nyt vihdoin myöten ja kuivuu pois.
Eniten odotan itse sitä, että kirjastot vihdoin aukenisivat. Olen lukenut jo useamman viikon oman hyllyn kirjoja ja vaikka hyviä sieltäkin löytyy, on kova kaipuu uusien äärelle. Tein jo pari viikkoa sitten tilauksen/varauksen muutamista, joita näytti löytyvän hyllystä eli odottelen vain viestiä milloin ovat noudettavissa.

Jostain syystä kasvihuonekasvatus ei ole vielä ottanut hyvin tulta alleen. Tosin nyt on vasta toukokuun alku. (Koetan tästä itseäni muistutella..... että älä ole hätähousu.)
Perunat kuoppasin kyllä jo. Sama se palelevatko mullan alla vai missä, itävät kun itävät.

Chilit ovat kukkapöydällä sisällä ja ovat jämähtäneet nyt tuohon 10-15 cm mittaan eikä tunnu mitään tapahtuvan. Tiedä sitten.... ehkä tuollaisesta chilistä ei pitäisi ottaa siementä vaan ostaa aina uudet.

sunnuntai 25. marraskuuta 2018

Kaamosteoriaa kielellä

Täällä Varsinais-Suomessa puhutaan kummallista lyhennettyä suomea, poislukien sääää ja määää, joille häviää lammaskin määkimisessä.
Nauratti vaan oma viestini: tääl mä ny sit....  koska jostain syystä samantien juolahti mieleen google-kääntäjä ja pohdin miten se kääntäisi tuon ruotsiksi. Koska NY ja SIT.

(No niin, tämä ei ollut hauskaa kenellekään, paitsi allekirjoittaneelle, joka hihitteli sitä väsyneenä pimeässä lenkillä....)


Marraskuun surkeus: läpi syyskuun, läpi repaleisen lokakuun ja niin edelleen joikui jo jokin kotimainen bändi aikanaan.

Tämä on itse asiassa ollut hyvin hyvä viikko.


Viikko sitten tapasin 7-viikkoisen pennun, joka oli hurmaava!!
Pentukuume ei vielä syttynyt täysillä.
Odotamme siis vielä tovin, ennen kuin haluamme kolmannen.



Naisosasto pisti jälleen parastaan Päivä Paloasemalla-teemapäivänä la 24.11.
Tarjottiin puuroa niille, ketkä paikalle tulivat ja runsaastihan sitä väkeä oli paikalla.

Meillä oli samana päivänä perinteinen joulunavaus kylällä, 
joten porukkaa oli ehkä siksikin hyvin liikkeellä.



Oman pihan kohteet näyttävät aivan erilaiselta, kun vähän paistaa!!!


Vaikka tämä toki harmittikin,
enemmän pisti naurattamaan.

Taidan toimittaa lasit Kiasmaan. Niistä tuli ihan modernia taidetta,
kun vahingossa astuin niiden päälle....
Saa nähdä mitä vakuutusyhtiö moisesta tykkää.
Saattaa tulla halvemmaksi hankkia uudet ihan ilman omavastuita.


Meidän perheen jouluperinne vuodesta 1997:
Perniön Kebabit.

Takuuhyvää!!



Ilotulitukset joulunavajaisten yhteydessä.
Minusta oli vähän hassu aika kun ei ollut vielä pimeää, kuten näkyy.
Ne mustat savupilvet häiritsivät tunnelmaa kun jäivät roikkumaan siihen
värien viereen rakettien paukahdettua.




Illalla koiralenkillä kaunis ja rauhallinen kylänraitti.
Meillä on ehdottomasti koko Salonseudun kauneimmat jouluvalot!

Nuo tähdet on niin rauhalliset, arvokkaat ja kauniit.
Ihan toista kuin räikeät värikkäät valot Salossa, jossa 
langalla roikkuu myös joku joulukalkkuna.
En ole koskaan niitä oikein ymmärtänyt!

perjantai 16. kesäkuuta 2017

Ostoksia

Jonain päivänä minulle käy vielä köpelösti kaiken intoilun kanssa. Lähinnä nettikauppojen suhteen.
Olen niin höynäytettävissä.....

Olen tilannut useammat lenkkerit nettikaupasta. No, niinhän se menee, että nykyään samainen kauppa sitten muistaa käytännössä vähintään kerran pari viikossa sähköpostilla, että "jälleen edullisesti"...
Yleensä poistan nämä viestit jo puhelimesta sen erikoisemmin lukematta.
MUTTA... kun taas kerran lenkkereista tulee molemmat pikkuvarpaat läpi (miten se muuten on edes mahdollista? Onko mulla terävät pikkuvarpaat??), ja kun kilsoja tulee vuodessa kuitenkin yli 2000, kengät on oltava hyvät.

Joten sorruin. Lukemaan. Mainoksia.

Sisäinen Sulo Vilénini huutaa hurraata. Kun halvalla saa....


OK. Ei se nyt tietenkään niiiiiin paha ollut. Haha! Sulo täällä selittelee...

Nämä Merrellin maiharit nimittäin oli jäännöspareja. Onneksi itsellä on niin pieni jalka, että yleensä juuri kokoa 36 jää jos jotain.
Ajattelin, että "testaan nyt ja palautan sitten" mutta nämä istui jalkaan kuin sukat. Ja vasta kotona huomasin, että tuo alaosa on itse asiassa kumia, eli ovat vähän muck bootsin tyyppiset.
Täydelliset Lounais-Suomalaiseen talveen. Pohjissa tehokas telaketjukuvio.

Ei ne Ice Bugeja korvaa pitävyydessä, mutta päätin pitää ja kokeilen tulevana syksynä/talvena miten Merrellit kulkee. Merrell on vanha tuttu merkki ja sopii mun jaloille ja selälle.

Ja oli ne halvat. 
Oikeesti.


Lenkkareitahan menin siis oikeasti ostamaan. Olen vuosia käyttänyt Asicsia. 
Kuten aiemmin kirjoitin, nilkat aiheuttaa harmia ja kenkien on oltava just eikä melkein. 

Sitten osio purnausta:
Kun lähdet hakemaan mistä tahansa kaupasta tossua, jonka ainoa vaatimus on neutraali, hinta nousee samantien satasella. Ihan oikeesti. Mitä tahansa pronaatiotuettua kenkää (= vahva tuki jalan sisäpuolella) saa muutamalla kympillä ns. kalliissakin merkeissä, mutta tällainen tavan tossu on sitten pilattu hinnalla, joka alkaa ykkösellä.....  NIIN EPÄREILUA!

Tilasin kuitenkin testiin tällaiset, itselleni uusi merkki, Mizuna.

Sisätiloissa kivat, istui jalkaan, pohja tuntui napakalta mutta neutraalilta. Joten lähdin testaamaan niitä lenkille. 
Kokemuksia: Hmmm. Jalkapöytä puutuu eli pohja joko ei tue riittävästi (kuulostaa oudolta) tai sitten kengän malli on niin matala, että se puristaa (vaikka löysäsin nauhoja). Ei muita puutteita.

Valitettavasti nettikauppojen säännöt on sikäli typerät (ihan asialliset kyllä), että kun niitä on käyttänyt ulkona, ei oikeastaan voi enää palauttaa. (Onhan niistä silloin jo leikattu laput pois ja vaikka putsaisi, enpä haluaisi itsekään kenenkään valmiiksi kävelemiä kenkiä.) 

Yleensähän siinä käy juuri näin: tuntuu sisällä hyvältä (kun en tepastellut niiden kanssa edes varttia) ja vasta käytössä huomaa puutteet.
Eipä hätää. Käytän tämän parin kyllä, mutta taidan pitäytyä jatkossa omassa merkissäni....

****
Sitten se, mistä olen kaikkein onnellisin.

Alkuun: en ole sitten pätkääkään hame-ihminen!! Tällä lyhyydellä mikään hame ei koskaan istu ja koska omistan vielä paksut jalat, turvallisinta on tunkea ne mihin tahansa housuihin.

MUTTA, minäkös siitä välittäisin.  Hahahah!


Fiftarimekko.
Kuvassa vielä niin, että on vaan neuloilla kiinni "lyhennettynä", 
koska, yllätys yllätys, oli mulle niin paljon liian pitkä.

Vein ompelijalle lyhennettäväksi.

Perniön VPK täyttää tänä vuonna Suomen kanssa sen sata vuotta. Meillä on isot tanssiaiset heinäkuun alussa, ja minä tykkään lavatanssia. Mainittakoon, että osaan valssin askeleet ja muuten olen oikein hyvä soveltamaan.....

Tuon kanssa kun riittävästi pyörähdän, vilkkuu kalsarit....... *hui*

Nyt vaan ankaraa pohdintaa hankinko tälle kaveriksi tennarit (valkoiset vai tummansiniset?) vai oikeat tanssikengät?

Tuo on NIIN KIVA päällä. Kaula-aukon malli sopii tällaiselle pyöreälle, rintavalle pätkälle. Totta puhuen väitän, että se on pukeva millä tahansa vartalon mallilla.
Laskeutuu kauniisti ja oli heti jotenkin helppo päällä.

Olisko minusta kuitenkin mekko-ihmiseksi??  Hihihi!

torstai 1. joulukuuta 2016

Pahasti jouluttaa

♥ Olen oppinut jotain. Olen siis kehityskelpoinen: On hyvästä olla itselleen armollinen!!

(Kärsivä ilme kertoo vaan jäätävästä (lue: kylmästä sekä kovasta) viimasta....)


♥  Aina ei tarvitse höseltää täysillä. On lupa relata.


♥ Jos lihakset jumittaa valmiiksi ja on olevinaan vähän hoppukin, on täysin mahdollista tehdä lyhyempi lenkki koirien kanssa, jotta ehtii juoda teetä ennen kuin taas lähtee....
(Mitä siitä sitten, että lenkki oli loppujen lopuksi vain 300m lyhyempi? Mieli oli parempi kun tämän itselleen mahdollisti ja sitäpaitsi reitti oli pilkkopimeässä metsässä vähintäänkin mielenkiintoinen.)


♥ Joulun odotus on aivan ihanaa!! Suloista glögin tuoksua, pipareita ja torttuja... vähän takkatulta...


♥ Voi muka salaa paketoida lahjoja, piilottaa niitä olohuoneen isoon pärekoriin ja suunnitella kuuselle paikkaa...


♥ Kurren voi ruokkia siinä samalla kun pähkinöitä hankkii linnuille. Ei senkään suu tuohesta ole ja kärsii sekin nälkää.


♥ Voi tehdä hyviä tekoja, vapaaehtoistoimintaa.
Etukäteen voi olla tunne, ettei juuri tänään millään jaksaisi, yöt on mitä on, mutta toiminta itsessään palkitsee!!

Päivä Palokunnassa -tempaus viime viikonloppuna. Puuroa, kahvia ja mehua, lapsille erilaista toimintaa ja saatiinpa haastettua jälleen yksi ihminen naisosaston toimintaan mukaan.


♥ Voi käpertyä hyvän dekkarin kanssa huovan alle sohvalle, kuunnella takkatulen rapinaa, juoda teetä ja toisella korvalla nauraa tyttöjen kikatukselle yläkerrassa...


Juuri tänään, juuri nyt, naisosaston joulukokouksen jälkeen, mieli on tyyni, olo on hyvä vaikkakin väsynyt. Juuri nyt olen onnellinen. ♥ 

****
PS. Tajusin juuri, etten ole marraskuun ajalta kerännyt paskin haaste -haastetta. En pysty palauttamaan mitään erityistä mieleen, joten joudun sen skippaamaan....  =) 

Unettomuus

Koko Suomi leipoo  tietää miten pitäisi nukkua.  Pahinta on ihmiset, joiden mielestä nukkumattomuus on valinta. Että pistät vaan sen pään ty...