Retkiä ja kävelyitä

Pienen pennun kanssa ei tietenkään pysty tekemään mitään mega-patikoita, eikä tarkoitus olekaan. Pappa-koirakin saadaan sopeutumaan uuteen perheenjäseneen, kun se pääsee mukaan.

Perhepotretti Viikinkivuorella

Joten ollaan tehty pieniä lenkkejä kerran päivässä. Isot koirat on kiinni ja Merlin pinkoo vapaana. Tällä saadaan pidettyä pennun vauhti taloudellisena, ettei se mene pupuloikkaa isompien perässä vaan malttaa myös vähän nuuskia ja tutkia.

Isot pojat saavat yleensä aina aamuisin pidemmän lenkin ihan yksin. Laatuaikaa siis niille. Sillä aikaa penska nukkuu ruokatirsat ja jaksaa aina niiden jälkeen sitten riehua.
Eilen, sunnuntaina, pakattiin kuitenkin koko konkkaronkka autoon, kun taivas vähän kirkastui, ja ajettiin Strömmaan, Kemiönsaareen päin. Siellä on paikka nimeltä Viikinkivuori. Tiettävästi muinoin jotain merkkitulia on poltettu sen laella, ja maisemat oli kyllä komeat, joskin pilviset.

Majakka ja Perävaunu

Kerran nukahdin syliin

Koulu järjesti elokuun lopulla vihdoin lakitusjuhlan noille abeille, joilta juhlat jäi väliin toukokuussa. Ipana tuli perjantaina paikalle ja väkersi hiuksiaan nutturalle aamusta. 

Koululla varsin valoisa ja kiva tapahtuma, jossa lakitettiin virallisesti, lueteltiin stipendit ja otettiin ryhmäkuva.

Olimme menossa naapuriin Ipanan hyvän ystävän juhliin tämän jälkeen. Oli jotenkin tosi kivaa, että tytöt pääsivät toistensa juhliin näin "siviileissä", koska vain juhlakalu piti hattua päässään. 

Perniön lukion abit 2020 (kuvasta puuttuu neljä)

Jossain vaiheessa alkoi jo tuntua syksymmältä, ja meilläkin pyörähti pienimuotoinen omenapiirakkatehdas sen verran käyntiin, että sain käytettyä vanhat kertakäyttövuuat pois. Kiva, kun pakasteessa on jotain vierasvaraa.

Ei koiraa, joka ei kävisi saunassa.
Ikää 10 viikkoa ja lauteilla. Kun sauna on siis päällä. (Kuva lavastettu jälkeenpäin....)
Olipa viihtyisää. Rauhallinen ja utelias heppu, makaili ja pureskeli vähän pefletin reunaa.
Mainittakoon, että tässä kohtaa saunassa ei ollut isoja koiria. Niiden suhteen kun tuo on vielä sitä mieltä, että ovat leikkikavereita, niin olisi ollut vauhtia ja vaarallisia tilanteita....

Lakkiaiset

Koska neljäs heinäkuuta ja mahdollisuus juhlia tyttären lakkiaisia, pistettiin sitten vähän överimmät juhlat....

Jälkiviisaana: lakkiaisten ajankohtaa voisi aivan hyvin vaihdella näin. Miksi kaikkien pitäisi juhlia samana päivänä? Nytkin Ipanan luokkakaveri ja kaveri eka-luokasta lähtien, pääsi mukaan, ja hänen juhlat ovat sitten elokuussa, jolloin me pääsemme sinne juhlimaan.

Sitäpaitsi tämä oli ajankohtana todella hyvä ja toimiva. Ihmiset ovat vapaalla ja hyvällä kesäfiiliksellä. Eikä tarvitse stressata siitä toukokuun säästä, mistä ei ikinä tiedä.

Kahvipöytää katettuna valmiiksi

Ihana Ipana!! 

Juhlakalu

Koska kuulun Perniön VPK-naisiin, kysyin jo varhain keväällä, saisinko käyttää tuota VPK:n taloa (ent. nuorisoseuran talo) juhlapaikkana. Olen kaikki aiemmat juhlat järjestänyt aina kotona, mutta meillä ongelmaksi tulee, ettei istumapaikkoja ruokailua varten ole riittävästi, keli voi olla sellainen, ettei pihalle voi mennä, ja sitten nuo kaksi koiraa jaloissa....

On aina turhauttavaa komentaa koiria pois ihmisten lautasilta, koska sohvapöydällä syöminen on kuin tunkisi lautasen tahallaan niiden pään korkeudelle.

Sain samalla otettua muutamia mainoskuvia, joita palopäällikkö saa käyttää jatkossa mainonnassaan. Talolla on tehty talven aikana valtava remontti ja se oli saatu aivan mielettömän kivaksi. Täysi ravintolakeittiö varmisti henkilökunnan tyytyväisyyden. Jään ikuisiksi ajoiksi kiitollisuudenvelkaan ihanalle ystävälläeni, joka tyttärineen tuli keittiöorjiksi. Pusuja Sanna!!!

Myös ruokapöydässä ilmapallot

Tilasin jo syksyn puolella kiinalaisesta verkkokaupasta rekvisiittaa ja täytyy myöntää, että homma vedettiin aivan yli. Siis niin jenkkiläisittäin överiksi kuin pystyy, ja sikäli oli hirveän hauskaa juhlia nimenomaan neljäs heinäkuuta....

Alunperin Ipanan piti lähteä Jenkkilään kuun lopulla, mutta rajat ovat vielä kiinni ja lennot peruttu. Omalla tavallaan harmi, mutta korona-tilanteesta johtuen olen tyytyväinen.

Sinne voi mennä, kun riski sairastumiseen on pienempi, tai sitten täytyy tyytyä jäämään Eurooppaan. 

Silmäteräni! ♥♥♥

S-ilmapallo puhkesi puhaltaessa.

Ei paljon haitannut.

Oli pirteät ja kivat juhlat. Ihmisiä oli sopivasti, ruoka oli hyvää ja se riitti, ja kuten sanottua, keittiössä toimiminen oli helppoa kuin mikä. Pian neljän jälkeen oltiin jo valmiit ja siivottu.

Toin pöytäliinat kotiin pyykkiin ja jätin Talon jääkaappiin vähän palomiehille maistiaisia..... menevät sinne kuitenkin jatkamaan hommia taas.

Kesän kukkia

Koska aurinko on muistanut meitä nyt pitkään lämmöllä, innostuin kuvailemaan omalla pihalla.

Orvokit ovat siementäneet itsekseen.

Rikkaruohotkin voivat olla näin kauniita.

Sain vihdoin aikaiseksi myös laittaa kasvihuoneen kuntoon ja siellä nyt pari kirsikkatomaattia ja pari kasvihuonekurkkua toivon mukaan tekee satoa kesän mittaan. Koska viimevuotisista chileistä otetut siemenetkin itivät, myös chili toivon mukaan ehtii tehdä jotain edes.... 

On siellä jo ihan pienet alut, joista tulee kukka.....  =D

Tämän virallista nimeä en koskaan muista.

Nimitän sitä kurkkuyrtiksi ja varjele se leviää..... 

Kevätesikko on myös siementänyt aidan viereen valtavan ryppään.

Laitoin kameran linssin aidan raosta ja nappasin kuvan.

Ihanat keltaiset!

Omenapuutkin ovat aloittaneet.

Viime keskiviikkona ei ollut vielä mitään,¨

lauantaina olivat täydessä kukassa.

Olisipa pörriäisiä!

Kaktusten kesäkoti

Kun terassi saatiin öljyttyä, nostin myös hyllyn takaisin ja kaktukset pääsivät kesäksi pihalle.

Kastelin ne ensin laittamalla isolle lautaselle ja kaadoin runsaasti (5 cm korkeudelta) vettä.

Imivät sitten useamman tunnin mitä imivät.

Seuraavan kerran kastelu ehkä heinäkuussa.

Sammalleimu tuijan juurella

Aamu, jolloin 22 km pyörälenkin jälkeen oli hyvin kevyt olo.

Saskatoon kukkii jo täysillä talon edessä.

Koska olemme nyt kaksistaan, olen pyrkinyt keksimään jotain ruokia, joita voisi tehdä isomman satsin kerralla ja syödä lisukkeena useamman päivän. Tai vastaavasti pakastaa kerta-annoksiin, jolloin olisi mitä ottaa.

Kehittelin jälleen tätä arkivuokaa.

Juureksia ja kasviksia, heitin joukkoon pari purkkia papuja ja kuorrutin

salaattijuustolla, joka itse asiassa ei näy tässä kuvassa.

Ihana lisuke mille tahansa, vaikka pelkästään.

Niitä pakastettavia herkkuja: täytetyt paprikat.

Karitsan jauhelihaa ja riisiä sisällä mausteineen,

pari siivua Oltermannia päälle.

En kypsentänyt mitenkään pitkään, kunhan juusto suli.

Tykkään paprikasta vähän rapsakkana ja pysyy ehkä

vitamiinit vähän paremmin.

Näitä paprikoita oli kiva laittaa pellillä pakkaseen ja jäätyneinä sitten pussittaa. Siitä nappaa helposti vaikka vasta aamulla mukaan. Yleensä meillä on jotain salaattivihanneksia sen verran, että saa muutaman kurkkupalan ja pikkutomaatteja edes, tällainen siinä vieressä on lopulta ihan ateria.

Ideoin, että seuraavat voisi tehdä härkis-riisi täytteellä tai vastaavalla kasvisideologialla. Paprikat ovat nyt halpoja, niin pitäisi tehdä pakkaseen iso satsi. Säilyvät sitten sen, minkä vaatii, kunnes on eväinä syöty.

Muita suunnitelmia alustavasti on: tyttären lakkiaisjuhlat lauantaina 4.7.

Laitoin isolla jakelulla vähän kyselyä tekstiviestinä sukulaisille, että uskallattekos lähteä, jos paiskaan juhlat kasaan. Ihanasti koko suku oli sitä mieltä, että kun ei meitä lopulta niin montaa edes ole, ja tuollaiset juhlat ovat yleensäkin pihalla, totta kai olemme tulossa!

Pikatrippi Tallinnaan

Kaverin poika kirjoitti keväällä ja tuli juttua lakkiaisista. Tarjouduin lainaamaan kahvinkeitintä ja kahvinkeittäjäksi juhliin.... ja samaan hengenvetoon heitin, että "meinaatko käydä reissun Tallinnassa hakemassa skumpat juhliin".
Totta puhuen en ollut edes katsonut kalenteria, olisiko itsellä edes aikaa lähteä moiselle reissulle....

Ex tempore matka siis eilen. Koska Viking Line on muuttanut aikataulujaan, perjantaisin laiva lähtee järjettömän aikaisin (koska emme asu Hesassa) eli 7:45 ja palaa vasta tuntia myöhemmin kuin yleensä. Niinhän se kello sitten soi 3:45 ja olin autossa 4:10 jätettyäni hyvin hämmentyneet koirat kotiin ilman aamupalaa. 4:30 starttasimme kaverin pihasta päätyäksemme itse asiassa Helsinkiin aivan hullun aikaisin..... eihän tuohon aikaan mitään ruuhkia ole. (Tähän sellainen silmiä pyörittävä hymiö!)

Ihanat naiset reissussa jälleen.
Olihan se vähän kornia tulla Tallinnaan syömään lounas ja sen jälkeen haahuilemaan ympäriinsä ilman aikomustakaan ostaa juuri mitään (paitsi ne skumpat).

Ostan yleensä aina reissuista teetä.

Tämä oli pala taivasta!!! ♥

Kirsikkanamuja. Toineen paheeni.

Saattoi naurattaa ääneen, kun iltapäivän päätteeksi hakeuduimme (lähes) tyhjien reppujen kanssa takaisin satamaan noutamaan matkalaukut lokerosta ja kävelemään läheiseen viinapörssiin....  Ääneen naurettiinkin, että "Suomi-naiset ne tässä lähtee viinanhakureissulle, varokaa vaan hiljaisemmat."

Mukaan poimittiin siis laatikollinen kuoharia juhliin ja itse otin muutaman pullon, koska vanhempi tytär tulee poikaystävineen meille koiravahdiksi kesäkuun alussa niin saavat siitä vähän "palkkaa" muun ylläpidon lisäksi. Ihan aavistuksen harmitti, että sitä kuohuvaa, jossa on jotain hileitä, Vivano tms nimeltään, ei ollut. Muutenkin kuoharivalikoima oli hyvin vaatimaton ottaen huomioon, että kesä on tulossa ja varmasti juhliin haetaan jonkin verran juomia lätäkön takaa.

Terminaalissa otettiin kahvit ja sämpylät ja odoteltiin laivan lähtöä. Sitten laivalta jotain pientä kivaa (mm. ne pakolliset 4 pussia kympillä -karkit) pakettiin ja hytissä hengaillen pari tuntia.
Kotiportista kurvasin sisään 22:20 joten olihan päivällä mittaa.

Inkiväärisiirappia.

Muistaakseni meillä on ollut tätä ennenkin.

Hyvää teessä ja lettujen päällä!

En ole vuosiin ostanut itselleni mitään tuoksua, koska työ...

Tuo Calvin Klein kuitenkin oli niin miellyttävän raikas, 

että voinen sitä varovasti käyttää myös työpäivinä vaatteiden alla.

Tämä Bossin tuoksu oli hyvä. Toinen oli vielä parempi, mutta siitä ei ollut

deo stickiä, ja koska mies ei juuri käytä tuoksuja, tämä on käytännöllisempi.

Hauska, vaikkakin aikataulusyistä rankka reissu. Täytyy ottaa uusiksi ensi vuonna, kun lakkiaiset osuu omaan kotiin (toivottavasti).