Heli oli kirjoittanut hauskan aloitteen aiheesta mitä roinaa ei tule enää hankittua itse.
Helin listaa lukiessa koin kyllä huonon omantunnon pistoksia... koska vaikken olekaan kaupoissa luuhaaja enkä mikään supershoppaaja, huomaan kyllä ostavani kaikenlaista turhaa ja hölmöä edelleen.
Voisinpa todeta, etten osta lehtiä tai kirjoja. Mutta Hesari tulee laatikkoon uskollisesti joka aamu enkä hevillä vaihda sitä nettilehteen. Ehei, aamun uutiset on saatava rapistella teemukin kanssa kirkasvalolampun valossa eikä mistään puhelimelta.
Kirjat taas.... noh. Olen kirjaston suurkuluttaja, mutta kyllä joitain kirjoja tulee ostettua vuosittain. Olemme alusta asti keränneet esim. Ilkka Remeksen kirjoja, joten hankin uusimmaan yleensä "isäinpäivälahjaksi" vaikka viime syksynäkin se odotti joulupapereissa.
Kynttilöiden suhteen olen tyytyväinen. Kokeilin tehdä niitä soijakynttilöitä itse, mutta ne vasta kalliiksi tulivat. Joten Ikean 2,50 euron tuikkusetti (100 kpl) välttää mulle oikein hyvin, koska poltan tuikkuja aina enemmän kuin yhtä kerrallaan. Samoin ostan Ikeasta tiettyä yhtä tuoksukynttilää purkissa. Sitä poltan vessassa.
Mutta itse aiheeseen.
Vähän ehkä nolottaa myöntää, mutta oli vaikea keksiä asioita, joita en enää ostaisi. Sitten pohdin sitäkin, mikä on ostamista. Teetän seinäkalenterin kolmeen talouteen joka vuosi omista valokuvista. Teen työn ja suunnittelen sen itse, mutta varsinainen painotyö tulee ostettuna.
Lopulta keksin edes pari asiaa: en osta yleensä jäätelöä koska teen sen itse! (Ostan luonnollisesti tarvikkeet...) Samoin leivonnaiset teen itse. Villasukat ja muutama muu pieni villajuttu tulee lähes kutsumatta ihanalta ystävältä, jolle on kasvaneet puikot käteen... ♥Sanna♥
Nykyään ei juurikaan tule ostettua mitään tuoksuja. Ylipäänsä en ole koskaan ollut mikään hajuvesissä kylpijä ja koska nykyinen ammatti jokseenkin velvoittaa olemaan tuoksumatta, pari tuoksua löytyy ja nekin jo niin usean ajan takaa, että pitänee kohta paiskata pois.
Meikkien suhteen olen aina ollut hyvin kitsas. En ole koskaan meikannut niin, että olisin käyttänyt jotain pohjustuksia saati edes meikkivoidetta. En tainnut omistaa meikkivoidetta edes teininä?
Totta puhuen omistan tällä hetkellä rajausvärin ja ripsivärin, en edes puuteria. (Mikä olisi kosmetologin mukaan hyvä heittää kasvoille ennen lenkkiä näissä pakkasissa.....)
Meikkikaapin sisältö on siis pieni mutta vaatimaton.
Jos tulisi tilanne, että edessä olisi juhlat, joissa jollain tavoin kokisin tarpeelliseksi olla hyvin meikattu, saattaisin sitten mennä kosmetologille laitettavaksi. Tuskin hankkisin meikkejä jotain yksittäistä keikkaa varten, enkä niitä osaisi edes käyttää.
Mainittakoon, että panostan kyllä kasvojen ihonhoitoon. Edelleenkään en omista mitään kasvojen puhdistusainetta, koska ripsiväri lähtee vedellä. Sen sijaan satsaan hyvään kasvovoiteeseen sekä seerumeihin. Peruskuiva iho kaipaa sitä.
Kuvasta poiketen (vas.alakulma)
en todennäköisesti enää jatkossa osta piilareita.
Nämä vanhenevat tulevana kesänä, eli käytettävä pois.
Päinvastoin kuin Heli, minä taas hamstraan juuri kaikenlaisia typeriä kodin "koristeita" ja erityisesti olen viehättynyt kyltteihin, teksteihin yms.
Aika ajoin turhauttaa itseänikin se, että nämä vaan ovat mielestäni jotenkin niin hauskoja. Todennäköisesti moni meillä kävijä ajattelee, että voi kamala, miten se jaksaa katsella noita tsemppiviestejä joka päivä.....
En osta viherkasveja. Kesäkukat ovat eri asia, mutta sisällä kasvatettavia kasveja en pääsääntöisesti osta rahalla. Niitä voi saada ystäviltä, kirpputoreilta (ilmaiseksi) ja aika ajoin varastaa esim. työpaikan käytävältä.... siis varastaa alun, ei koko puskaa. 😁
Äiti tapasi sanoa, että varastettu kasvi kasvaa hyvin ja pitkään, samoin kukkia saadessa ei saa koskaan kiittää, koska se saa ne kuolemaan. Tiedä sitten... Ainakin edellissyksynä työpaikalta (laitoshuoltajan luvalla) varastamani joulukaktuksen alku kukki mahtavasti joulun alla.
Satunnaisesti joku ihminen myös ilahduttaa minua tuomalla esim. uudenlaisen orkidean.
Takan sytykkeet kuuluvat myös asioihin, joita ei tarvitse ostaa. Meillä syödään aika tavalla kananmunia ja noita kennoja kertyy. Samoin teen kirpputorikauppaa siten, että pyydän jostain itselleni turhasta kamasta esim. pari rumaa pöytäkynttilää, jotka käytän sytykeruusuihin.
Vaateosastolla en juurikaan osta vaatteita sesongin mukaan tai muuten huvin vuoksi.
Kuljen samoissa rytkyissä melko lailla läpi vuoden, ja hankinnat ovat luokkaa sukkia, alusvaatteita ja ulkoilukampetta. Ja niitä tarpeeseen. (Miinus lenkkarit, olen kenkäfriikki ja minusta naisella voi hyvin olla 6 eri paria erilaisia ulkoilukenkiä.... Perustelen tätä itselleni, että kävelen 2500 kilsaa vuodessa ja hyvät kengät ovat edellytys sille, ettei paikat tule kipeiksi. Lenkkarit kestää vajaan vuoden, jos kulkee yksillä. Vaihtamalla kenkä saa levätä ja kestää useamman vuoden.)
Koska olen satunnaisesti kuullut myös hyvää noista Kiinasta tilatuista tavaroista, sorruin nyt tilaamaan itselleni ja miehelle ulkoilutakit (Jack Wolfskin) Wishiltä. Reppujen kanssa kävi aikanaan niin, että päädyin saamaan äärettömän edullisesti aitoja Kånken-reppuja. Ilmeisesti Kiinassa toimintatapa on varastaa tai muuten päätyä omistamaan alkuperäistuotteen tehtaalta peräisin olevaa kamaa, minkä sitten voi myydä halvalla verkossa.
Kokemuksesta laatutuote voi olla laatutuote myös tullessaan hyvin epämääräisistä oloista. Toki ehdin miettiä niiden ekologisuutta, kun toiselta puolen maailmaa rahdataan tänne. Tosin, mikä ero on sillä rahdataanko se myytäväksi Intersportiin (noin 300 eur) vai suoraan omaan postilaatikkooni (40 eur), kun tuote valmistetaan siellä yhtä kaikki?
Jotain ostamiskäytöstäni perustelen sillä, että jos paikallinen yrittäjä sen vuoksi pystyy pitämään kauppansa pystyssä, että hankin jotain häneltä, se on ollut sen arvoista.
Samoin teen paljon kirpputorikauppaa eli pistän vanhaa roipetta eteenpäin halvalla tai ilmeiseksi. Pääasia, että kama kiertää. Ehjää ja käyttökelpoista en halua laittaa roskiin.
Ylipäänsä pyrin kierrättämään. Vuoden 2020 aikana pihan roskis tyhjennettiin 9 kertaa. Siis koko vuonna. Teimme vuosi sitten päätöksen alkaa kierrättää muovit, mikä vaatii selkeää erikseen tekemistä ja viitseliäisyyttä, koska tällä paikkakunnalla lähin muovinkeräyspiste on 22 kilsan päässä. Onneksi se osuu oman työmatkani varrelle niin tulee pudotettua pussi kiertoon useamman kerran viikossa.
Samoin keräämme paperit, pahvit, peltipurkit ja lasit erikseen ja kiikutamme niitä kauppareissulla erinäisiin kierrätysastioihin. Viime keväänä tein ensimmäistä kertaa kaverin kanssa keikan kaatopaikalle. Keräsimme pakettiautollisen (myös huonekaluja) roinaa kahdesta talosta ja veimme kiertoon. Samalla tehtiin päätös uusia vastaava vuosittain. Toki, jos meillä muutto konkretisoituu, joudun varmasti tekemään useamman keikan kaatikselle ihan itsekseni.... Mutta oli kannattava keikka. Pakettiauton vuokra oli edullinen (35 eur) ja me maksoimme kaatopaikalle 15 eur siitä, että sorttasimme itse oikeisiin astioihin rikkonaista ja turhaa. Enemmän olisi maksanut laittaa niitä roskikseen ja maksaa jätemaksuna.
Nyt kun tätä muuttoa pyöritellään päässä....
Meille tuli ihmisiä katsomaan taloa tänä aamuna. Olin itse tietenkin koko viikonlopun töissä kiinni, 14 tuntia molempina päivinä, joten mies on täällä siivonnut pintoja.
Oli kyllä hiukkasen ylellistä aamulla avata Hesari (ilman sitä kirkasvalolamppua....) tyhjälle ruokapöydälle ja jälkeenpäin nostaa teekuppi kaappiin (meillä on yleensä tasolla sellainen kuivatusritilä, minkä päällä teekuppi lojuu kaikki päivät...).
Muutenkin kun pinnat ovat näin tyhjät, mietin hetken mitä sieltä puuttuu ja onko se jotain, mitä tarvitsen. Saatan elää tovin nyt näin ja kuulostella mitä jään kaipaamaan.
(Tiedän jo nyt haluavani sen kirkasvalolampun sekä pähkinät takaisin....)
Tässä lieden vieressä on yleensä purkki kyniä ja post-it tarroja
kauppalappu-ajatuksella. Epäsiisti kasa.
Tuolla kauimmaisessa nurkassa on kuivatusritilä.
Lisäksi hanan takana on iso muki, jossa on pystyssä tiskiharjat.
Hanan taakse kertyy myös joku maitopurkki tms minne kerään poltettavaa,
kuten teepussien paperipäälliset, nenäliinat yms.
Ruokapöytä voi olla näin tyhjä joskus muutenkin.
Vitriinin alla on kirkasvalon paikka.
Ehkä näin voisikin elää?!
Olemme vähän surffailleet asuntosivuilla ja pari kohdetta on mielessä, joita voisi mennä katsomaan.
Elämme jännittävää aikaa!!
